Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista on kiinni suunnittelijan valinnoista. Kiertotalouden mukaisen vaatesuunnittelun asiantuntija Annariina Ruokamo LAB-ammattikorkeakoulusta kertoo, millä tavoilla suunnittelija voi vaikuttaa tuotteen koko elinkaaren aikaisiin kestävyyskysymyksiin.
Mieti tuotteen koko elinkaari
”Selkein kiertotalouden mukaista suunnittelutyötä määrittävä ohje on se, että suunnittelija suunnittelee tuotteen koko elinkaaren. Hän ei siis keskity vain lopputuotteeseen, vaan siihen, mitä tuotteen elinkaaren aikana tapahtuu.
Kiertotaloudesta puhuttaessa mainitaan ensimmäisenä aina kierrättäminen. Se on toki tärkeää, mutta eihän tuotteita voi suunnitella sillä ajatuksella, että ne ovat pian kierrätyksessä.
Suunnittelija voi omalla luovalla työllään vaikuttaa siihen, miten helposti tuotetta voi käyttöikänsä aikana korjata ja huoltaa. Olen huomannut, että esimerkiksi joissain teknisissä urheiluvaatteissa korjattavuus ja huollettavuus on jo huomioitu. Napit ja nepparit on helppo vaihtaa uusiin, kun vaatteissa ei ole liian monimutkaisia rakenteita.
Käyttöikää pidentäisi myös se, että tuote olisi helposti muunneltavissa, esimerkiksi kokonsa puolesta. Tässä kohtaa sunnittelijalla on mahdollisuus näyttää kykynsä tuotemuotoilussa, vaikka teollisessa valmisvaatteessa vaatteen rakenteeseen vaikuttaa myös hinta.”
Huomioi kierrätettävyys
”Tietysti kierrättämiseenkin suunnittelijan työllä on valtava merkitys. Jo materiaalivalinnoilla suunnittelija vaikuttaa siihen, miten paljon elinkaarensa päässä oleva tuote kuormittaa. Erilaiset sekoitemateriaalit ovat vaikeita tai jopa mahdottomia kierrättää, monomateriaalien kierrätys on helpompaa.
Kierrätettävyyteen vaikuttavat myös vaatteen muut osat: vetoketjut, napit, nepparit ja brodeeraukset. Suunnittelija pystyy helpottamaan kierrättämistä olennaisesti, jos hän suunnittelee tuotteen niin, että eri elementit ovat helposti eroteltavissa.”
Suunnittele tarpeeseen halun sijaan
”Ajatus suunnitella tarpeeseen ei ole ollut muoti- ja vaatetusteollisuudessa koskaan ensisijainen lähtökohta. Halu ohjaa kulutuskäyttäytymistämme, ja usein halu ja tarve sekoittuvat. Halun ja tarpeen erottaminen on tärkeä näkökulma vastuullisuusajattelussa, sillä jos kuluttaja valitsee tuotteen tarpeen vuoksi, se takaa tuotteelle pidemmän iän. Tällöin kuluttaja myös sitoutuu paremmin päätökseensä.
Kiertotalouden mukainen suunnittelu on ongelmanratkaisua. Lähtökohtana pitäisi aina olla merkitys: minkä vuoksi tuote on olemassa. Vastuulliset materiaalit ja helppo kierrätettävyys ovat kuitanneet ja kompensoineet pitkään uuden suunnittelua.
Meidän on kuitenkin hyvä tunnustaa se tosiasia, että joka ikinen tuote, joka tuotetaan, on pois ympäristöltä. Se kuluttaa luonnonvaroja ja siitä jää jälki. Siksi on tärkeää avata ajatusta myös siitä, mikä on perimmäinen motiivi tuotteen suunnittelulle.”
Laita suunnittelurutiinit uusiksi
”Yrityksen kiireisessä arjessa suunnittelija suunnittelee työnsä peruskaavalla. Aikataulut ovat aina tiukkoja, koska on pysyttävä sesongeissa mukana. Olisi hyvä kuitenkin pysähtyä pohtimaan suunnittelurutiineja ja miettiä, mitkä tekijät ohjaavat omaa työtä.
Suunnittelija tarvitsee aikaa huolelliselle tekemiselle, eikä kiire voi olla esteenä sille, että saataisiin suunniteltua ja tuotettua vastuullisia vaatteita. Suunnittelijan kannalta tilanne on toki haasteellinen, koska hän ei voi yksin vaikuttaa yrityksen toimintaympäristöön. Siksi kiertotalouden ymmärtäminen osana koko yrityskulttuuria on olennaisen tärkeää. Yrityksen kuuluu integroida vastuullisuus osaksi normiarkea.”
Ole muutoksen agentti
”Suunnittelijaopiskelijoiden opettajana olen nimennyt nykypäivän opiskelijat muutoksen agenteiksi. He ovat asiantuntijoita paitsi muotoilussa ja suunnittelussa myös vastuullisuuskysymyksissä. He ovat äärimmäisen motivoituneita tuomaan tietonsa ja taitonsa myös yritysten käyttöön.
Liiketaloudellisesti sillä on iso merkitys, että yritys toimii vastuullisesti ja pyrkii todentamaan sitä. Nuoret suunnittelijat toimivat vahvojen arvojen pohjalta ja lähettävät yrityksille viestiä vastuullisen suunnittelun merkityksestä.
Vastuullisuuskysymykset kiinnostavat myös kuluttajia. He ovat tiedostavia ja vaativat yrityksiltä yhä enemmän kiertotaloudellista ja vastuullista toimintakulttuuria.”