Suomessa kukaan ei ole valmistanut hengityssuojaimia tai kirurgisia suu-nenäsuojia – eikä materiaalia niitä varten. Kuitukangasvalmistajat Ahlstrom-Munksjö ja Suominen tekivät muutamassa viikossa kehitystyön, johon normaalisti kuluisi pari vuotta.
Koronakriisi pysäytti suomalaisen yhteiskunnan maaliskuussa 2020. Samalla se toi hätkähdyttävästi esiin sen, miten moni asia perustuu siihen, että kansainväliset toimitusketjut toimivat. Kukaan ei osannut ennakoida tilannetta, jossa koko maailma tarvitsee yhtä aikaa miljardeja hengityssuojaimia ja kasvomaskeja, ja niistä uhkaa tulla pula.
Teollisen mittakaavan suojaintuotanto Suomessa on käynnistymässä. Tuotanto ei kuitenkaan pyöri, ellei tuotantolinjoille ole tarjolla sopivia kuitukangasmateriaaleja.
Selvitimme, miten suomalaiset kuitukangasvalmistajat kehittivät uudet materiaalit vain muutamissa viikoissa. Se vaati pitkiä työpäiviä, innovatiivista ajattelua sekä taksirallia koelinjaston ja testilaboratorion välillä.
Ahlstrom-Munksjön Tampereella valmistettua kuitukankaista maskimateriaalia.
Lähtökohtana halu auttaa
Suomessa on kaksi isoa kuitukangasvalmistajaa, Ahlstrom-Munksjö ja Suominen.
Ahlstrom-Munksjön Tampereen tehtaalla valmistetaan tuotteita teolliseen ilmansuodatukseen. Suominen puolestaan valmistaa Nakkilassa materiaalia pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin, kuten kosteuspyyhkeisiin, vaippoihin ja kuukautissuojiin.
Nämä kuitukangasmateriaalit eivät suoraan sovi ammatillisen käytön suojaimiin. Myöskään yritysten laitekanta ei ollut suojainmateriaalin tuotantoon suoraan sopiva.
Silti yritykset halusivat kantaa vastuutaan ja aloittaa kehitystyön pikavauhdilla.
Sekä Ahlstrom-Munksjön Tampereen myyntipäällikkö Otto Kivi että Suomisen tuotekehityspäällikkö Miika Nikinmaa kertovat, että hankkeiden taustalla oli ennen kaikkea halu auttaa suomalaista yhteiskuntaa. Bisnesnäkökulmasta tällaista pikaprojektia ei oikein voi lähestyä. Materiaalin kysynnästä jatkossa kun ei ole mitään takeita.
Liikkeelle lähes nollasta
Ehkä alkuun on syytä kerrata perusasiat. Seuraa siis pieni tekninen osuus.
Hengityksensuojaimet ovat tarkkaan standardoituja tuotteita, jotka suojaavat kantajaansa muun muassa ilmassa olevilta taudinaiheuttajilta. Ne luokitellaan suojaavuuden mukaan luokkiin FFP1, FFP2 ja FFP3. Terveydenhuollossa käytetään paljon myös standardoituja kirurgisia suu-nenäsuojia, jotka vähentävät altistusta pisaratartunnalle.
Niin sanotut kansanmaskit puolestaan ovat standardoimattomia, usein kankaisia kasvomaskeja, joiden materiaalit, ominaisuudet ja suojaavuus vaihtelevat.
Alusta asti sekä Ahlstrom-Munksjö että Suominen päättivät, että ne tavoittelevat materiaalia, joka vastaa standardoitujen, ammattikäyttöön tarkoitettujen maskien vaatimuksia.
Kirurgiset suu-nenäsuojaimet ovat usein rakenteeltaan kolmikerroksisia: kaksi ulospäin näkyvää päälliskerrosta ja niiden välissä suodattava materiaali. Suodatustekniikka perustuu yleensä materiaalin sähkövaraukseen, johon partikkelit tarttuvat.
”Tuotekehitys pystyttiin tekemään ennätysajassa yhteistyön ja vahvan asiantuntijaverkoston ansiosta.”
Mekaaninen suodatus sähkövarauksen sijaan
Ahlstrom-Munksjölle maskimateriaalit olivat jossain määrin tuttuja. Yrityksen muut tehtaat maailmalla olivat tehneet kirurgisiin maskeihin päälliskerroksia, mutta ei välissä olevaa suodatinmateriaalia. Tampereella jouduttiin kuitenkin hyppäämään teollisesta ilmansuodatuksesta kirjaimellisesti ihmisen iholle.
Otto Kivi kertoo, että tuotekehitys alkoi maaliskuun alussa. Selvää oli, että Tampereella ei pystyttäisi tekemään materiaaliin sähkövarausta eikä tyypillistä kolmikerrosrakennetta. Sen sijaan keskityttiin mekaanisen suodatuksen kehittämiseen.
Samantyyppiseen lopputulokseen tultiin myös Suomisella. Miika Nikinmaa kertoo, että tuotekehitys pystyttiin tekemään ennätysajassa yhteistyön ja vahvan asiantuntijaverkoston ansiosta. Materiaali valmistettiin niistä raaka-aineista, joita Suomisella on muutenkin käytettävissään. Tuotantoprosessi piti kuitenkin luoda alusta asti, jotta päästiin haluttuihin suodatinominaisuuksiin.
Riittävän suodattava, riittävän hengittävä
”Kasvomaskin pitää olla sekä suojaava että mukava käyttää. Se ei ole helppoa. Yleisesti ottaen, mitä paremmin materiaali suodattaa, sitä vaikeampi sen kautta on hengittää”, Ahlstrom-Munksjön Otto Kivi tiivistää.
Tämän yhtälön ratkomisessa kuitenkin onnistuttiin: Kerrostamalla kuitukangasta siitä tuli riittävän suojaava, mutta miellyttävä tuote.
Ahlstrom-Munksjon maskimateriaalia arkkeina sekä Suomisen materiaalista valmistettuja Globe Hopen maskeja. Globe Hope tekee yhteistyötä molempien kanssa.
Samoin Suomisella onnistuttiin prosessoimaan hygienia- ja pyyhintätuotteiden materiaaleja niin, että tuote on soveltuva kirurgisiin suojiin ja vastaa toimintavarmuudeltaan standardien mukaista tuotetta.
”Tärkeintä on, että se suojaa ihmisiä. Materiaali on hieman pehmeämpää, painavampaa ja kangasmaisempaa kuin kirurginmaskeissa yleensä. Käyttäjät ovat kuvailleet sitä miellyttäväksi kasvoilla”, Miika Nikinmaa kertoo.
Kahden vuoden työ kuukaudessa
Kuitukankaiden kehitys ja valmistus on teknistä hommaa.
”Nyt olemme kuukaudessa kehittäneet uuden tuotteen ihan nollasta. Normaalisti tehtäisiin ensin vuosi tuotekehitystä ja sitten toinen vuosi kaupallistamisen projektia”, Miika Nikinmaa sanoo.
Molemmissa yrityksissä on tehty pitkää päivää. Myös viikonloput ja pääsiäinen on käytetty tuotekehitystyöhön yhteistyössä VTT:n Tampereen testauslaboratorion kanssa.
”Tavoite on ollut selkeä, mutta mukana on myös ollut paljon tunnetta, koska kyse on ihmishengistä.”
”Välillä VTT:ltä tuli testituloksia keskellä yötä, ja siitä me sitten aamulla jatkoimme”, Otto Kivi kertoo.
”Näytteet kulkivat taksilla Nakkilan pilottilinjalta Tampereelle, ja lopulta meidän arkkejamme oli testauskoneen vieressä iso pino, kun testattiin erilaisia yhdistelmiä”, Miika Nikinmaa kuvailee.
Kehitystyötä on tehty kovalla vauhdilla, vaikka ei ole tiedossa, minkä verran materiaalia lopulta tarvitaan ja menee kaupaksi.
”Onhan tämä ollut mielenkiintoinen matka. Tavoite on ollut selkeä, mutta mukana on myös ollut paljon tunnetta, koska kyse on ihmishengistä. Tuotekehitys tuntuu joskus letkajenkalta: mennään pari askelta eteenpäin ja sitten taas taakse, välillä mennään eri suuntaan”, Nikinmaa kuvailee.
Lähelle kirurgisten suu-nenäsuojien standardeja
Tiukat standardit ja testausvaatimukset ovat tuoneet projektiin haasteita. Euroopassa on vain muutama taho, jotka voivat myöntää standardin, eikä Suomessa edes ole standardinmukaista testauslaboratoriota.
Näin ollen VTT:n sinällään ansiokkaat ja tärkeät mittaukset ovat viranomaisten silmissä vain suuntaa-antavia.
Tässä poikkeusajassa eurooppalaiset laboratoriot ovat pahoin ruuhkautuneet.
”Meiltä lähti maaliskuussa materiaalia testattavaksi, emmekä vieläkään ole saaneet tuloksia, vaikka mennään jo toukokuussa”, Otto Kivi kertoo.
”Tiukat standardit ja testausvaatimukset ovat tuoneet projektiin haasteita. Euroopassa on vain muutama taho, jotka voivat myöntää standardin.”
Molemmat suomalaisyritykset ovat ensi alkuun tähdänneet kirurgisen suu-nenäsuojan vaatimusten mukaisuuteen, koska ne ovat alemmat kuin hengityksensuojaimilla. Tähän tavoitteeseen onkin päästy varsin hyvin.
Ahlstrom-Munksjö on päässyt VTT:n testeissä jo yli 94 prosentin suodattavuuteen, kun vaatimus on 95 prosenttia. Myös mahdollisuutta valmistaa FFP2-luokan hengityksensuojainmateriaalia tutkitaan, mutta se vaatii vielä jatkokehitystä.
”Viimeiset prosentit ovat ne vaikeimmat saavuttaa”, Kivi kuvailee.
Miika Nikinmaa kertoo, että Suominen on jo saavuttanut VTT:n suuntaa-antavissa testeissä kirurgisiin suu-nenäsuojiin ja ja FFP2-hengityssuojiin vaadittavan suojaustason.
Jo nyt molempien yritysten materiaaleja käytetään ”kansanmaskeissa”, joita käytetään esimerkiksi kunnallisessa kotihoidossa tai vaikka kauppareissulla, kun halutaan suojata toisia ihmisiä pisaroilta.
Kevyemmän suojaustason maskeille ei Suomessa ole mitään ohjetta tai standardia. Esimerkiksi Ranskassa kasvomaskeille on jo kansallinen standardi, ja myös muutamissa muissa Euroopan maissa valmistellaan omia standardeja.
Valmius miljooniin maskeihin kuukaudessa
Ahlstrom-Munksjön Otto Kivi kertoo, että Tampereella on valmius tuottaa materiaalia määrä, joka vastaa 10 miljoonaa maskia kuukaudessa. Kapasiteettia voidaan myös tarvittaessa nostaa.
Miika Nikinmaa puolestaan kertoo, että Suominen pystyy tällä hetkellä tuottamaan materiaalia satoihin tuhansiin maskeihin päivässä ja kapasiteettia pyritään kasvattamaan kysynnän tarkentuessa.
Materiaalista suomalaisen tuotannon käynnistäminen ei siis kiinni jää.
Teksti ja kuvat: Mari Kamaja
Lue lisää Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sivuilta:
Suomalaisia yrityksiä, jotka valmistavat kasvomaskeja
Suojavaatteille on nyt valtava kysyntä: suomalaiset yritykset lisäävät tuotantoaan vauhdilla