”Vasta kaukaa näkee lähelle – Japanissa suomalaisbrändit valloittivat sydämeni”

Reetta Purontakanen

Suhteeni suomalaiseen muotiin ja muotoiluun on työni myötä muuttunut. Kliseisesti sanottuna, joskus tarvitsee lähteä kauas nähdäkseen lähelle. Kävin aamulla läpi vaatehuoneeni hyllyt ja laskin siellä olevan 24 erilaista suomalaista brändiä!

Arvostukseni on ulkomailla vietettyjen vuosien aikana kasvanut. Suomalaisesta laatuvaatteesta on täällä myös tullut käytännönläheinen arjen mahdollistaja. Kotimaiset pellavavaatteet ovat korvaamattomia Japanin kuumankosteassa ja tukalassa kesässä, ja villavaatteet tulevat talvisin tarpeeseen tässä yksinkertaisten ikkunoiden luvatussa maassa.

Vaatekaappini skaala on laaja, mutta koska Marimekon leikittelevät kuosit ovat niin suosittuja Japanissa, Marimekkoa tulee käytettyä töissä paljon. Tällä hetkellä minua puhuttelee myös Samujin ja Archetypen muotokieli. Aarnin puusta valmistettu rannekello, jonka ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi, taas on useasti saanut toimia keskustelun avaajana; sen keveys yllättää keskustelukumppanin joka kerta, kun napsautan sen ranteestani lähempää tarkastelua varten.

On upeaa, että meillä on niin paljon kotimaisia merkkejä. Vaihtoehtoja riittää vaativaankin edustuskäyttöön, jos vain on valmis näkemään vähän vaivaa niiden löytämiseen. Muoti ja pukeutuminen ovat osa sanatonta viestintää ja tärkeitä maakuvatyötäni ajatellen. Koen, että viestinnässä sanojen ja tekojen on oltava harmoniassa, enkä halua puhua suomalaisen suunnittelun upeudesta monikansallisen yrityksen jakkupuvussa.

Siispä puen ylpeänä ylleni suomalaista muotia joka ikiseen mediahaastatteluun johon osallistun, tai kun lähden luentoa pitämään tai avaussanoja lausumaan. Kaikki kohtaamiset ovat maakuvatyön mahdollisuuksia Suomelle, ja minulle kotimainen muoti on valttikortti ja rakas luottokumppani.

Suomalaisuus on Japanissa selkeä markkinointietu. Meihin yhdistetään valtavasti positiivisia määreitä tasa-arvosta maailmanluokan koulutukseen ja kestävän kehityksen edistämisestä onnellisuuteen. Osalla japanilaisista on jopa henkilökohtainen suhde Suomeen; yksi kerää Muumimukeja, toinen harrastaa saunomista ja kolmas pukeutuu Marimekkoon – Unikon 60-vuotisjuhlien muotinäytös Harajukussa keräsi viime vuonna yleisöä valtaviksi jonoiksi asti. Tokiossa työskennellessä on ollut upeaa huomata, kuinka paljon Japanilaiset arvostavat tai suorastaan rakastavat suomalaista muotoilua.

Moni suomalainen brändi on löytänyt tiensä Japaniin. Täällä saa ainakin Marimekon, Pure Wasten, VIBAen, Sastan, Luhdan, Reiman, Haltin ja Lapuan Kankureiden tuotteita. Finlayson valmistaa Japanissa lisenssillä, joten tuotteet ovat erilaisia kuin Suomessa. Papu pitää täällä välillä pop-upeja. 122 miljoonan asukkaallaan Japani on maailman neljänneksi suurin markkina, ja tänne mahtuisi hyvin muitakin brändejä omaa menestystä ja Suomi-kuvaa rakentamaan!

– Reetta Purontakanen

Reetta Purontakanen työskentelee lehdistöneuvoksena ja Suomen maakuvan edistäjänä Suomen suurlähetystössä Tokiossa.

”Suomi tuntuu kodilta”

Akira Minagawa

Vierailin Suomenssa ensimmäisen kerran 19-vuotiaana 1980-luvun lopulla, jolloin matkustin junalla Helsingistä Rovaniemelle. Pienellä budjetilla liikkeellä olevana reppureissaajana sain matkani aikana kokea monta lämmintä ja ystävällistä kohtaamista. Ne jättivät minuun lähtemättömän muistijäljen. Matkan ansiosta Suomesta on tullut minulle paikka, johon koen syvää yhteyttä ja jossa minun on ollut hyvä olla. Suomi tuntuu minulle kodilta.

Matkalla oli syvällinen vaikutus myös minuun muotoilijana. Ostin Rovaniemeltä takin, joka söi suurimman osan matkabudjetistani. Takin jokainen yksityiskohta heijasti vahvasti suunnittelijan intohimoa työhönsä ja toi esiin tunteita ja ajatuksia, joita ei voinut mitata muodin perinteisillä mittareilla, kuten uutuudella tai suunnittelijan arvostuksella. Tällä oli vahva vaikutus sisäiseen arvomaailmani. Ajattelen omaa työtäni 100 vuoden perspektiivillä ja sitä, miten se voisi ylittää sukupolvien rajat ja jatkua pitkälle tulevaisuuteen.

Minulle jokainen arjen pieni hetki, silmänräpäyskin, voi olla inspiraation lähde. Näistä hetkistä syntyvät mielikuvituksen säikeet ja ideat punoutuvat työssäni yhteen. Koen, että japanilaista ja suomalaista muotoilua ja muotokieltä yhdistää vahva luontosuhde. Luonto toimii molemmissa inspiraation lähteenä. Kun ajattelen suomalaista muotia, sen suuret ikonit, Marimekko ja Vuokko, tulevatkin ensimmäisenä mieleen.

Nykysuunnittelijoista ja -brändeistä Samu-Jussi Kosken JEANS & TOWELS edusta mielestäni uutta suuntausta suomalaisessa muotoilussa. Kosken vahva esteettinen näkemys ja monipuolinen muotoilutarjonta voivat toimia suunnannäyttäjinä suomalaiselle luovuudelle tulevaisuudessa. Uskon, että kun suomalaiset muotibrändit laajentavat toiminta-ajatustaan muodista kattamaan koko elämänpiirin muotoilun, life-stylen, se voi tehdä heistä erityisen kiehtovia myös japanilaisille faneille.

– Akira Minagawa

Akira Minagawa on japanilainen suunnittelija ja minä perhonen -brändin perustaja. Hän on pitkän uransa aikana tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Lapuan Kankureiden ja Artekin kanssa