Muoti- ja tekstiiliteollisuudessa ja sen ympärillä työskentelee nuoria osaajia, joiden nimet kannattaa painaa mieleen viimeistään nyt. Yrittäjä Eerika Savolainen, AD Rikhard Hormia ja kuosisuunnittelija Oona Mäkelä haastavat koko alaa ajattelemaan uudelleen, mikä on kaunista, kestävää ja merkityksellistä.
Yrittäjä, toimitusjohtaja Eerika Savolainen
“Haluan nähdä, mikä on mahdollista”
Olen tosi utelias ja haluan tietää, miltä maailma voisi näyttää, kun asioita tehdään toisin. Mitä tapahtuu, kun uskaltaa tehdä rohkeita valintoja ja ottaa vähän riskejäkin. Suuri syy sille, miksi ajattelen näin nyt, on työni kasvuyritystapahtuma Slushissa, jonne päädyin opintojeni loppuvaiheessa.
Slushin taika on se, että siellä nuoreen tekijään ja hänen kykyihinsä uskotaan enemmän kuin moni itse uskoo. Siellä saa ottaa vastuuta rajattomasti, ja minulle se oli huikea kokemus. Se muutti ajattelutapaani siitä, mikä on minulle mahdollista ja millaisiin haasteisiin haluan ja voin tarttua urallani. Nyt teen töitä ratkaistakseni yhden muotialan suurimmista ongelmista eli ylituotannon. Olen ollut perustamassa tuotteiden kysyntää ennustavaa start-upia, Clairia.
Minulla on viha-rakkaus-suhde muotiin. Pukeutuminen on mieletön itseilmaisun keino ja tapa ylevöittää arkea. Rakastan pukeutumista, mutta samalla olen turhautunut siihen volyymiin, jolla muotiteollisuus ruokkii uusia mielihaluja. Ostin neljän vuoden ajan kaikki vaatteeni second handina ja nyt olen päätynyt johonkin keskelle. Ajattelen, että hyville ja kestäville tavaroille on paikkansa. Keskeistä on, että ne tuotetaan ja ostetaan tarpeeseen.
Lähdin liikkeelle siitä, että halusin ymmärtää, mitä haasteita muotibrändit ja jälleenmyyjät kohtaavat, ja miten teknologia voisi auttaa siinä. Syntyi tekoälyyn pohjautuva Clair, joka ennustaa tuotteiden kysyntää jo ennen kuin ne menevät tuotantoon. Missionamme on, että jokainen valmistettu tuote löytäisi rakastavan kodin.
Tekoälymallimme hyödyntää kuva- ja tekstimuotoista dataa sekä asiakkaan omasta historiasta, kuten kysynnästä ja asiakkaista, että ulkoisista lähteistä. Se oppii tunnistamaan, mitkä tuotteet todennäköisimmin myyvät hyvin ja mitkä eivät. Se auttaa asiakkaitamme välttämään yli-investoinnit ja kasvattamaan katetta. Olemme saaneet ensimmäiset pilottiprojektit maaliin erinomaisin tuloksin ja päässeet huomattavasti suurempaan tarkkuuteen, kuin mihin ihmisanalyytikko Excelin kanssa pystyisi. Eräs pilottiasiakkaamme pystyi parantamaan bruttokatettaan 22 prosenttia.
En ajattele, että ihmiset ja tekoäly kilpailisivat keskenään. Tekoäly kykenee käsittelemään valtavia määriä dataa ja löytämään siitä nyansseja, joita ihminen ei huomaa, mutta ihmisen maku, luovuus ja intuitio ovat korvaamattomia.
Clair on otettu hyvin vastaan ja on ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka perinteisellä alalla on halua ja uteliaisuutta tutkia uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Matka on vasta alussa: tänä kesänä lanseeraamme Clairin laajempaan käyttöön. Haaveilen siitä, että Clairista tulisi menestyvä, todellista globaalia ongelmaa ratkaiseva yritys, joka voi auttaa myös suomalaista muotia ja designia kukoistamaan.
Eerika Savolainen on start-up-yhtiö Clairin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Hän toimi kasvuyritystapahtuma Slushin toimitusjohtajana vuosina 2022–2024.
Eerika Savolainen, yrittäjä & toimitusjohtaja, Clair
Suunnittelija, AD Rikhard Hormia
”Brändit pystyisivät paljon enempään, jos uskaltaisivat”
Haluan muotoilla maailmaa, jossa merkityksellisyys ja persoonallisuus ei ole päälleliimattua vaan lähtökohta. Haluan nähdä, mitä tapahtuu, kun brändi uskaltaa olla jotain mieltä ja sanoa sen ääneen. Tyyli ei ole koskaan sattumaa, vaan väline sanoa jotain olennaista.
Työssäni minua motivoivat ihmiset. Haluan ymmärtää, mitä eri näkökulmien taustalla on. Sytyn henkilöistä tai brändeistä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa vanhoja kaavoja. Ajattelen kriittisesti, kysyn vaikeitakin kysymyksiä ja haastan, mutta osaan valita taisteluni.
Tuon asiakkaalle näkemykseni siihen, miltä asiat tuntuvat ja miten ne näyttäytyvät. Teen monimutkaisesta yksinkertaista ja rohkaisen erottumaan. Työskentelytapani on tosi iteratiivinen. Olen opetellut sen, että uskallan näyttää keskeneräisiä asioita ja ideoita asiakkaalle. Se vaatii avoimuutta ja haavoittuvuutta.
Tämä työ vie välillä yllättäviin paikkoihin ja se ruokkii oppimistani. Olen työstänyt meilahtelaisessa kellarissa kahden tyypin kanssa mobiilipeliä ja työskennellyt isossa tanskalaisessa bränditoimistossa kansainvälisen pankkiasiakkuuden parissa. Olen suunnitellut pakkauksia pienelle purukumialan haastajalle ja löytänyt itseni ohjaamasta muotikampanjan kuvauksia Hong Kongissa ja New Yorkissa.
Työskentelen laajasti eri brändien parissa, ja seuraan muotia kiinnostuneena. Muoti on peili, joka heijastaa kulloisenkin ajan kulttuuria ja yhteiskunnallista muutosta. Kiinnostavinta ovat tarinat ja merkitykset taustalla – miksi joku näyttää tältä. Se, mihin suuntaan ollaan menossa, valuu muodista muillekin aloille. Muoti on haaveiden ja ihanteiden muotoilemista.
Tykkään olla projektissa mukana jo varhaisessa vaiheessa, osana asiakkaan tiimiä, sillä koen, että minulla on annettavaa strategisiin päätöksiin ja brändin kehitykseen. Saan keskusteluista luovaan työhön ammennettavaa – sellaista, mitä tihkuu rivien välistä. Silloin pääsen hyvin käsiksi siihen, mitä tarpeita ja haasteita oikeasti on. Tämä on palveluammatti, joka vaatii vuorovaikutusta ja luottamuksen rakentamista.
Annan asiakkailleni työkaluja siihen, että brändit uskaltaisivat olla merkityksellisiä ja persoonallisia. Haluan, että työni ja brändit herättävät tunteita ja inspiroivat. Mielestäni Suomessa pitäisi vahvistaa brändiymmärrystä. Meillä on vahva, ikoninen käsityön ja muotoilun perinne, ja viime vuosina myös muodin tekeminen on noussut täysin uusille tasoille. Ongelma on, ettemme osaa aina valjastaa tätä kaikkea kaupallisiksi menestyksiksi. Relevanttien, kulttuurillisesti resonoivien brändien luominen tarinankerronnan, estetiikan ja kokemusten avulla on mielestäni ratkaisu tähän.
Työ on minulle intohimo, mutta olen myös joutunut miettimään, miten haluan tehdä töitä. Pari vuotta sitten kävin läpi uupumuksen, ja se käänsi asiat päälaelleen. Nyt ajattelen, että aina ei tarvitse painaa täysillä. Luova työ vaatii myös tilaa hengittää, muuten ei synny mitään uutta.
Suunnittelija, AD Rikhard Hormia on työskennellyt muun muassa Marimekolla Lead Designerina ja toiminut AD:na Haltin ja Mifukon brändiuudistuksessa.
Kuosisuunnittelija, graafinen suunnittelija Oona Mäkelä
“Tämä ei ole työ, vaan tapa olla olemassa”
Voi sanoa, että luova tekeminen on osa persoonaani. Olen tehnyt asioita käsilläni ihan pienestä asti, minulla on siihen sisäinen palo. En aina tarvitse inspiraatiota tai toimeksiantoa asiakkaalta – tulee vaan olo, että on pakko tehdä ja ilmaista itseään.
Teen kaikki työni ensin käsin. En halua, että työ on olemassa vain näytöllä – se ei tunnu jotenkin oikealta. Haluan itse tuntea materiaalin, ja käytän paljon mustaa mustetta. Kiinnitän huomiota siihen, miltä asiat tuoksuvat ja rakastan musteen omanlaistaan tuoksua. Käsillä tekeminen on minusta rauhoittavaa.
Minua kiinnostavat tosi monet asiat. Viime aikoina minua on kiehtonut erityisesti kolmiulotteinen tekeminen. Pitkään tein vain paperille, mutta nyt kaipaan jotain fyysistä ja rakennettavaa – se inspiroi. Minulla on työn alla myös ensimmäinen sarjakuvani, ja olen mennyt pitkästä aikaa taas vapaan taiteen suuntaan. En halua lukittautua yhteen muotoon; maalaamisesta voi tulla idea laserleikkaukseen ja siitä taas kuosiin. Parasta on, kun yksi idea johtaa toiseen.
Opiskelin Belgiassa taidegrafiikkaa, mutta se ei tuntunut omalta. Vaihdoin graafiseen suunnitteluun ja tein maisteriprojektissani ensimmäisen kuosini. Kuosisuunnittelu eroaa muusta graafisesta työstä tai kuvittamisesta siinä, että siinä pitää ajatella toistoa ja rytmiä. Suunnittelen kuosit ensin käsin, sillä haluan, että niissä näkyy kädenjälkeni. Monia kuosejani yhdistää minulle tunnuksenomainen siveltimen jälki. Kun skannaan kuosin koneelle, lisään värit digitaalisesti.
Innostun ihan hirveästi väreistä ja nautin värien katsomisesta. Värit ja niiden yhdistelmät saavat minussa aikaan todella vahvoja tunteita. Koen, että murretuista sävyistä löytyy loputtomasti variaatioita, sillä myös maailmassa ympärillämme suurin osa väreistä on murrettuja. Värit on minulle tapa välittää tunnelmia.
Suhteeni muotiin on ristiriitainen. Tykkään vaatteista, niiden visuaalisuudesta ja siitä, että pukeutuminen on osa identiteettiäni. Pukeutuminen on omalla tavallaan elämästä nauttimista. Samalla suhtaudun kriittisesti kuluttamiseen ja muodin nopeaan sykliin. En osta pikamuotia. Haluan suunnitella jotain, mikä kestää aikaa ja kuoseja, jotka ilostuttavat pitkään. Tyylikkäitä, ehkä vähän omalaatuisia.
Toivon, että kuvitusten arvostus nousisi ja niitä osattaisiin hyödyntää yhä enemmän. Hyvin toteutettu kuvitus on se, johon katsojan silmä tarttuu, ja eroa taiteen ja kuvituksen välillä on usein vaikea vetää. Toivon myös, että pääsen tekemään enemmän töitä kansainvälisesti. Innostusta ja paloa tekemiseen riittää.
Oona Mäkelä on kuvittaja ja kuosisuunnittelija, joka on työskennellyt muun muassa Nanson, Makian, Samujin ja Helsingin kaupungin kanssa.