Mitä odottaa työelämältä Z-sukupolvi, jonka elämässä matkapuhelimet, internet ja vaurastuva suomalainen yhteiskunta ovat itsestäänselvyyksiä? Vastauksia on etsitty erilaisilla kyselyillä jo vuosia. Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää ja opinto-ohjaaja Sara Peltola kääntäisivät kysymyksen toisin päin: Mitä tarjottavaa työelämällä on nuorille?
Kun koululaisilta ja korkeakouluopiskelijoilta kysytään työelämäodotuksista, vastaukset eivät juuri eroa heidän vanhempiensa toiveista: He odottavat innolla työelämään pääsyä, arvostavat perinteisiä ammatteja ja toivovat vakituisia, pitkiä työsuhteita.
Vaikka monet työelämään liittyvät arvostukset ovat pysyneet vuosikymmeniä samoina, yritysten kannattaa olla kiinnostuneita nuorten mielenmaisemasta. Suomi ikääntyy, ja kilpailu vähemmistössä olevien nuorten työpanoksesta kiihtyy entisestään. Eläköitymisen tuomat haasteet ovat jo nyt nähtävissä tekstiili- ja muotialalla.
Ennakointi- ja skenaariotyöskentely auttaa yrityksiä navigoimaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, mutta tärkeää on myös henkilöstösuunnittelu sekä nuorten sukupolvien houkutteleminen yritysten pitkäaikaisiksi työntekijöiksi. Tulevaisuudentutkija ja yrittäjä Otto Tähkäpää sekä opinto-ohjauksen asiantuntija Sara Peltola listaavat Z-sukupolven työelämäodotukset sekä yritysten mahdollisuudet sitouttaa heitä työntekijöinä.
”Nuori haluaa olla osa ratkaisua ja kestävää tulevaisuutta, ei osa ongelmaa.”
1. Arvot ratkaisevat: Tarjoa mahdollisuus rakentaa kestävää tulevaisuutta
Sara: ”Nuorten elämässä ensisijalla on yhä vahvemmin se, mitä hyvää he voivat maailmaan tuottaa. Toissijaista on se, tapahtuuko panostus palkkatyössä, yrittäjänä vai vapaaehtoisena. Yritysten aktiivinen arvotyöskentely ja teot maailman tilan eteen näkyvät joka tapauksessa nuorten urasuunnitelmissa. Nuori haluaa olla osa ratkaisua ja kestävää tulevaisuutta, ei osa ongelmaa. Työn merkityksellisyydestä on tullut tärkeämpää kuin palkka ja status.”
Otto: ”Arvoista puhuttaessa ei voi sivuuttaa 2020-luvun merkittävintä megatrendiä, ilmastonmuutosta. Tähän asti käsitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista työhön ja osaamiseen on ollut kapea. Yritysten on pystyttävä muuntautumaan sen torjuntaan, ja muutostarpeet koskettavat kaikkia työn osa-alueita. Vastuullisuuden merkitys ja vaade siis kasvavat ja menevät lähemmäksi liiketoiminnan ydintä.”
”Nykynuorilta puuttuu yhteisesti jaettu tarina, jossa rakennetaan parempaa Suomea.”
2. Tarvitaan yhteinen tarina: Mieti, millaista maailmaa yritys rakentaa
Otto: ”Toisin kuin sodan jälkeisen ajan kansakunnalta, nykynuorilta puuttuu yhteisesti jaettu tarina, jossa rakennetaan parempaa Suomea. Nykypäivää ja tulevaisuutta kuvastavat sen sijaan monenlaiset polarisaatiot. Yrityksissä polarisaatiota kannattaa taklata tulevaisuuskuvien kautta: Millaista maailmaa me olemme rakentamassa tässä yrityksessä? Yritys tarvitsee tarinan, jonka työntekijät kokevat yhteiseksi tehtävätasosta riippumatta.”
Sara: ”Yhteisen suuren tarinan puuttuminen ja nykyajalle tyypillinen kuplautuminen omiin verkostoihin johtavat siihen, että omasta työstä etsitään aineksia identiteetin rakentamiseen ja merkityksellistä tarinaa omaan elämään. Ihmisen on mahdollista löytää merkityksellisyyden tunne työssä kuin työssä. Sen syntyminen vaatii yrityksen tarinan näkymistä työn arjessa ja oman roolin ymmärtämistä siinä.”
3. Nuorilla on osaamista: Uskalla asettua oppijan rooliin
Otto: ”Yrityksissä on vielä sopeutumista tilanteeseen, jossa nuoret siirtävät tietoa vanhemmille sukupolville eikä vain toisin päin. Nuoret ovat esimerkiksi hyviä asiantuntijoita aistimaan kuluttajakäyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia tai kertomaan digitaalisiin palveluihin liittyvistä käytettävyysongelmista. Heiltä saa hyvää referenssiä yrityksen palveluiden kehittämiseen myös toimialan ulkopuolelta.”
Sara: ”Onnistunut työsuhde nuoren kanssa rakennetaan aitoudella ja dialogilla. Nuorelle kannattaa myöntää oma vajavaisuus ja omat kehittymiskohteet, koska nuoresta saa eniten irti olemalla aito oma itsensä. Lupa kyseenalaistaa ja ihmetellä voi muuttua kilpailueduksi, kun sille annetaan yrityksessä tilaa. Ravistelevan ajattelun hyöty korostuu erityisesti murroksessa ja muutosaikoina.”
Teksti: Auri Kohola
Lue myös: Tuija Siltamäki: Nuoriso, pilalla. Kuinka yltäkylläisyys sai meidät ajattelemaan vain itsemme