Kun tarkastellaan osaamistarpeiden muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana, tekoälyosaamisen kysyntä on kasvanut tekstiili- ja muotialan yrityksissä roimasti. Tämä käy ilmi Suomen Tekstiili & Muoti ry jäsenyrityksilleen tekemästä osaamiskartoituksesta.

– Jos kaksi vuotta sitten yrityksissä ajateltiin, että henkilöstöä täytyy täydennyskouluttaa tekoälyn mahdollisuuksiin, niin vuonna 2026 tekoälyosaaminen on jo selkeä rekrytointitarve. Tämä näkyy myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joille jokainen uusi rekrytointi on kuitenkin iso investointi, kertoo STJM:n asiantuntija Auri Kohola.

Toimintaympäristön nopea muuttuminen näkyy myös siinä, kuinka pitkälle yritykset pystyvät ennakoimaan tarvittavaa osaamista.

– Pitkän aikavälin ennakoiminen on ollut aina vaikeaa, mutta nyt se on erityisen vaikeaa.  Tällä hetkellä yritykset pystyvät ennakoimaan tarpeita ehkä 2–5 vuoden päähän, mikä haastaa osaamisen johtamista yrityksissä.

Yksittäisistä koulutuksista jatkuvaan prosessiin

Haaste ei koske vain Suomea. Eurooppalaisessa AEQUALIS4TCLF-hankkeessa laadittu tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan osaamisstrategia korostaa, että osaamista on kehitettävä työelämän todellisista tarpeista lähtien ja alan muutosten mukana.

Digitaalisuus ja vastuullisuus eivät ole yrityksissä enää erillinen asiantuntijateema, vaan osa jokaista työnkuvaa ja siinä tarvittavia taitoja. Ammattilaisten täytyy esimerkiksi hallita ympäristö- ja vastuullisuuslainsäädäntöä, soveltaa elinkaariajattelua oman tehtävänsä puitteissa ja ymmärtää vastuullisuusraportoinnin vaatimukset.

– Osaamisen kehittämistä ei voi enää rakentaa yksittäisten koulutusten tai toisaalta vuosiksi eteenpäin laadittujen suunnitelmien varaan. Tarvitaan jatkuvaa oppimista. Kun osaamisen kehittäminen kytketään liiketoiminnan tavoitteisiin ja työn arkeen, siitä tulee investointi tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, Kohola sanoo.

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan työyhteisöjä, joissa ihmisillä on mahdollisuus oppia, jakaa osaamistaan ja onnistua yhdessä. Hyvinvoivat työntekijät ja tiimit ovat osa yrityksen kykyä uudistua ja menestyä.

”Kun osaamisen kehittäminen kytketään liiketoiminnan tavoitteisiin ja työn arkeen, siitä tulee investointi tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.”

Reimalla kasvatetaan osaamista globaalisti

Lastenvaatebrändi Reiman yrityskulttuuriin on aina kuulunut halu kehittyä. Se yhdistää reimalaisia ja talossa viihdytään pitkään – yli 80 prosenttia reimalaisista näkee itsensä talossa vielä kolmen vuoden päästä ja lähes joka kuukausi juhlitaan yli 10 vuoden työuria.

Kansainvälinen, kolmella mantereella toimiva yhtiö työllistää noin 300 henkilöä, ja joukossa on 20 eri kansallisuutta. Yhtiön tärkein markkina tällä hetkellä on Pohjois-Amerikka, jossa kasvun perustana on toimiva verkkokauppa.

– Olemme jo yli vuosikymmenen panostaneet digitalisoitumiseen ja olleet aikoinamme siinä edelläkävijöitä. Se on muuttanut sekä organisaatiotamme että sitä, millaista osaamista tarvitsemme. Vuosien aikana olemme palkanneet pääsääntöisesti joka kvartaali yhden uuden osaajan, joka vahvistaa digitaalista kyvykkyyttämme, sanoo toimitusjohtaja Heikki Lempinen.

Tärkeää Reiman osaamisen kasvulle on kansainvälisten osaajien houkutteleminen yhtiöön – ja Suomeen. Yksi viimeaikainen esimerkki on yhtiön uusi amerikkalainen markkinointijohtaja.

– Kun tarvitaan tiettyä erityisosaamista, esimerkiksi kuluttajabrändin rakentamisesta globaalisti, on suomalaisten huippuosaajien joukko aika pieni. Olemme kansainvälinen yritys emmekä lähtökohtaisesti hae suomalaista näkökulmaa vaan globaalia. Haluamme nostaa sisäisen keskustelumme tasoa ja tuoda älyttömän kyvykkäitä ihmisiä saman pöydän ääreen. Se on ehtomme brändin rakentamiseen ja globaalin liiketoiminnan kehittämiseen, sanoo Lempinen.

Kollegojen vahva osaaminen kehittää tiimejä ja koko organisaatiota. Juuri henkilön osaaminen on se, mihin Reiman rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota.

– Haluamme rekrytoida eri-ikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista. Etsimme ennen kaikkea oikeaa matchia meille ja kyseiseen tehtävään, lisää Global People & Culture Manager Mari Shemeikka.

”Olemme jo yli vuosikymmenen panostaneet digitalisoitumiseen ja olleet aikoinamme siinä edelläkävijöitä. Se on muuttanut sekä organisaatiotamme että sitä, millaista osaamista tarvitsemme.”

Osaamisen kehittäminen lähtee aina reimalaisesta

Miten sitten reimalaiset käytännössä kehittävät osaamistaan? Osaamistarpeiden tunnistaminen lähtee jokaisesta työntekijästä itsestään, ja esihenkilön tehtävänä on tarkastella oman tiiminsä osaamista myös yhtiön tulevien tarpeiden näkökulmasta.

Jokaiselle reimalaiselle laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma yhdessä esihenkilön kanssa. Kun kehittämisen tavoitteista on sovittu yhdessä, oppiminen on osa työtä ja siihen voi hyvällä omallatunnolla käyttää myös työaikaa.

Iso osa oppimisesta tapahtuu työn arjessa: uusia asioita kokeilemalla, kollegoilta oppimalla ja omaa osaamista jakamalla.

– Sen rinnalla osaamista kehitetään esimerkiksi digitaalisten oppimisalustojen, kurssien, webinaarien ja seminaarien avulla. Kun kehitämme koko organisaatiolle yhteistä osaamista, hyödynnämme Reima Academya, sanoo Shemeikka.

Osaamisen kehittämisessä Lempinen nostaa esille eri taustoista tulevien asiantuntijoiden arvon. Kun pöydän ääressä tai tiimissä samaa asiaa katsotaan esimerkiksi erilaisen kulttuurin näkökulmasta, se avaa ajattelua.

– Toivoisin, että suomalaiset osaajat lähtisivät rohkeasti maailmalle hakemaan uusia näkökulmia ja oppia. On aivan eri asia myydä suomalaisille Reima-vaatteita, kun meillä lapset ulkoilevat joka päivä Reimat päällä. Esimerkiksi Amerikassa lasten ulkoilu on osa koko perheen suunniteltua harrastustuokiota, jolloin lähdetään esimerkiksi vaeltamaan tai hiihtämään. Emme voi menestyä Amerikassa Suomen opeilla, vaan tarvitsemme kansainvälisiä näkökulmia, Lempinen sanoo.

Tekoäly voi tuoda Reimalle kilpailuetua

Myös Reimaa haastaa tekoälyn kehitys ja sen tuomat mahdollisuudet. Muutosvauhti on valtava, mutta samalla tekoälyn avulla voisi rakentaa etumatkaa kilpailijoihin.

– Meidän haaste ja mahdollisuus on, että pystymmekö aidosti käyttämään uutta teknologiaa ja implementoimaan sen käytäntöön niin, että otamme uuden loikan. Meillä on kohtuu pieni tiimi ja toimimme globaaleilla markkinoilla, joten meidän on pakkokin hyödyntää uusimpia työkaluja, Lempinen sanoo.

Reima on digitaalisuudessa edelläkävijä alallaan, mutta brändille on kuitenkin tärkeää olla autenttinen.

– Esimerkiksi markkinoinnissa kuvaamme Reiman tuotteet lähtökohtaisesti aitojen lasten päällä aidoissa tilanteissa – tunnetta, joka tämän sisällön kautta välittyy, ei tekoäly pysty replikoimaan. Uskon, että samalla, kun uusi teknologia muuttaa maailmaa ja luo täysin uusia mahdollisuuksia, tulee myös artesaanityön arvostus kasvamaan. Ihmiset kaipaavat tunnetta ja aitoutta, hän sanoo.

Tekoälyosaamista vahvistetaan Reimalla aktiivisesti. Euroopassa työskentelevät reimalaiset ovat jo suorittaneet EU:n AI Actin mukaisen koulutuksen, joka tukee tekoälyn ymmärtämistä ja vastuullista hyödyntämistä työssä.

– Tekoälyn käytön opettelu ja sen aito hyödyntäminen ovat meillä juuri nyt hyvin ajankohtaisia teemoja. Myös digitaalisuus ja vastuullisuus näkyvät tavalla tai toisella meidän jokaisen työssä, sanoo Shemeikka.

Digitaalisuudesta lisää asiakasymmärrystä

Vastuullisuus ja digitaalisuus kohtaavat kiertotaloudessa: Reima hakee jatkuvasti parhaita tapoja olla siinä mukana. Tälläkin hetkellä Reiman tuotteita voi ostaa käytettynä ja kierrättää niitä kumppanin kautta.

– Se on toistaiseksi pienimuotoista mutta tärkeää sekä omalle porukallemme että asiakkaillemme. Tulevaisuuden visionani on, että mitä lasten kausipukeutumiseen tulee, maailmassa on vain Reiman tuotteita, sillä ne ovat niin kestäviä, että ne voidaan kierrättää sisaruksille ja naapureille moneen kertaan, sanoo Lempinen.

Lempinen toteaa myös, että digitalisaatio auttaa vihreässä siirtymässä tuomalla asiakasymmärrystä. Esimerkkinä tästä oli Reima Kit -palvelu, jossa asiakas sai kolmesti vuodessa automaattisesti kauden vaatteet kotiovelle. Samalla asiakas palautti käytetyt vaatteet takaisin.

– Palvelu oli asiakkaidemme toivoma, mutta käytäntö opetti sen, että asiakkaat halusivat kuitenkin räätälöidä vaatepaketin sisältöä. Digitaalisuus mahdollistaa vastaavanlaisia ketteriä kokeiluja, jotka lisäävät ymmärrystämme asiakkaiden aidoista tarpeista – sillä kun asiakkailta kysyy asiaa, voi saada päinvastaista tietoa, hän sanoo.

Tämä Fab-artikkeli on toteutettu yhteistyössä nelivuotisen EU-rahoitteisen AEQUALIS4TCLF -hankkeen kanssa. AEQUALIS4TCLF -hanke tuo eurooppalaisia koulutuksen järjestäjiä ja alan työelämätoimijoita yhteen tunnistamaan osaamispuutteita, kehittämään oppimisen ratkaisuja, rakentamaan kumppanuuksia sekä parempaa työelämää.