Suomalaiset innovaatiot ratkaisevat ennakkoluulottomasti globaaleja tekstiilituotannon haasteita. Ekologisten vaikutusten lisäksi kiertotaloudessa piilee liiketaloudellisesti jättimäinen potentiaali, mutta muutos vaatii tuekseen koko yhteiskuntaa.
Parhaat keksinnöt eivät ole aina uusia. Joskus ne ovat esimerkiksi pölyttyneet pöytälaatikossa lähes sadan vuoden ajan odottamassa oikean hetken saapumista.
Ainakin näin tapahtui vuonna 2016 perustetun suomalaisen Infinited Fiber Companyn tapauksessa. Yrityksen patentoimaan karbomaattiteknologiaan perustuvaa valmistusta nimittäin tutkittiin Yhdysvalloissa jo 1930-luvulla yhdeksi vaihtoehdoksi viskoosille.
Karbomointiprosessin kautta puuvillapitoisesta tekstiilijätteestä ja muista selluloosaan pohjautuvista sivuvirroista voidaan tehdä uutta tekstiilikuitua – jota yhtiö kutsuu Infinnaksi™.
– Tähän mennessä olemme pilotoineet, kokeilleet ja kehitelleet teknologiaa. Seuraavaksi haluamme skaalata rohkeasti ylös, kertoo yrityksen asiakasjohtaja Kirsi Roine.
Tällä hetkellä yhtiöllä on vireillä tehdashanke Kemissä. Lupahakemusvaiheessa olevan tehtaan suunniteltu kapasiteetti on 30 000 tonnia vuodessa.
– Se on iso askel eteenpäin, mutta vielä pieni murunen kokonaiskysynnästä. Tulevaisuudessa tarvitaan useita gigakokoisia tehtaita maailmanlaajuisesti. Suuri osa tekstiiliteollisuuden arvoketjusta on Aasiassa, joten se olisi tärkeä sijainti tulevaisuuden tehtaille.
Jo nyt yhteistyökumppanien lista on ollut kotimaiselle tekstiilialan yritykselle jopa häkellyttävän nimekäs.
– Ensimmäinen lanseeraus tehtiin H&M:n kanssa. Lähdettiin tekemään yhdessä farkkua, joista tulikin meidän tietynlainen lippulaivatuote aluksi. Innovaatiokuituja oli ollut monenlaisia, mutta farkuissa kokeiluja ei juuri oltu tehty.
Muita Infinnaa pilotoineita globaaleja muotijättiläisiä ovat esimerkiksi Patagonia ja Adidas.
– Patagonian kanssa meillä oli Tee-Cycle™ -projekti, missä he kierrättivät T-paitojaan uusiksi. New Cotton Projectissa Adidas teki Stella McCartneyn hupparin ja collegehousut. Samalla saatiin arvokkaita ajatuksia, miten koko kiertotalouden ketjun pitäisi rakentua.
Ylellisen untuvan kierrätys alkutekijöissään
Perinteikäs untuva on yllättävän arvokas materiaali, jonka markkinahinta voi olla korkeimmillaan jopa 200 €/kg. Sitä on laajasti käytössä arkisissa kulutustuotteissa, esimerkiksi talvitakeissa, vuodevaatteissa ja huonekaluissa.
Voisi siis olettaa, että tällaisen materiaalin kierrättäminen on niin kannattavaa, että sen on oltava yleistä. Silloin kuitenkin erehtyy.
Untuvan kierrätysaste on tällä hetkellä lähes olematon, vain yhden prosentin luokkaa. Tähän epäkohtaan Untuvia-brändin toimitusjohtaja Heikki Kärkkäinen törmäsi omakohtaisesti yrittäessään kierrättää omaa vanhaa untuvatakkiaan.
Pääsyy kierrätyksen haasteisiin on untuvan ominaisuuksissa: se on varsin herkkä mekaaniselle kulutukselle ja imee itseensä rasvaa käytössä. Näistä merkittävin ongelma on jälkimmäinen, sillä rasvan erottaminen tai peseminen untuvasta materiaalin heikentymättä on haastavaa.
– Nykyisin untuvaa puhdistetaan hyvin aggressiivisella vesipesulla. Se rikkoo untuvan rakennetta, jolloin sen laatu kärsii. Lisäksi menetelmä on hyvin vesi-intensiivinen ja kuluttaa noin 200 litraa vettä puhdistettua untuvakiloa kohden.
Untuvian pilottivaiheessa oleva ratkaisu liittyy nimenomaan uudenlaiseen puhdistustapaan. Uusi menetelmä pohjautuu superkriittisessä tilassa – nesteen ja kaasun välimuodossa – olevaan hiilidioksidiin.
– Se pääsee untuvan rakenteisiin ja liottaa irti rasvan. Kun hiilidioksidi vapautuu taas kaasumuotoon, niin rasva on irronnut untuvasta. Tämä menetelmä parantaa huomattavasti kierrätysuntuvan laatua, ja on täysin vedetön.
“Monet kansainväliset brändit ovat ilmoittaneet halustaan siirtyä kokonaan kierrätettyyn untuvaan.”
Untuvia on onnistunut puhdistamaan koe-eriä, joiden tulokset ovat olleet erinomaisia ja joita on pystytty toimittamaan jo potentiaalisille asiakkaille.
– Meidän aiheuttama innostus ja kiinnostus on ollut jopa hämmentävän suurta. Kysyntä tulee olemaan isoa, sillä monet kansainväliset brändit ovat ilmoittaneet halustaan siirtyä kokonaan kierrätettyyn untuvaan.
Suomella on tulevaisuuden valtit käsissään
Untuvian ja Infinited Fiber Companyn lisäksi suomalaisista uuden aallon tekstiiliteknologiaa ja -osaamista edustavat mm. Spinnova ja Ioncell. Suomesta onkin muodostumassa merkittävä eurooppalainen tulevaisuuden osaamiskeskus tekstiilialalla.
Infinited Fiber Companyn Kirsi Roineen mielestä on luontevaa, että varsinkin selluloosapohjaisten prosessien uusia innovaatioita ja syvällistä ymmärrystä löytyy juuri meiltä.
– Mehän olemme eläneet selluloosasta vuosisatoja. Metsä- ja puunjalostusteollisuuden vuoksi meillä on valtavasti kertynyttä osaamista siihen liittyen. Lisäksi meillä on hienoja tutkimus- ja oppilaitoksia, joissa aihetta on tutkittu.
Kiertotalouden toteutuminen ei ole vain yritysten vastuulla, vaan koko yhteiskunnan täytyy muuttua. Skaalautuminen vaatii, että kiertotalous tehdään kuluttajille helpoksi ja sen hyödyt näkyväksi.
– Se on valtavan iso ponnistus kääntää koko teollisuudenala ajattelemaan toisella tavalla
Sekä Untuvian kierrätysuntuva että Infinited Fiber Companyn tuotanto nojaavat käytettyyn materiaalivirtaan, jonka keräyksessä on vielä huomattavasti tehostamisen varaa.
Molemmat yritykset odottavat EU:n tuottajavastuulainsäädännön tehostavan kiertotaloutta ja luovan uusia kanavia kierrätetyille tekstiilimateriaaleille.
– Me kokeilemme rakentaa erilaisia kanavia ja ratkaisuja. Keräämme kierrätysuntuvaa niin hotellien petivaatteista kuin suoraan kuluttajiltakin. Mutta uskon, että tulevaisuudessa pääasiallinen kanava tulee olemaan tuottajayhteisöjen kautta, Heikki Kärkkäinen toteaa.