Ympäristövastuu

Tekstiili- ja muotialan sanotaan olevan globaalisti yksi suurista päästöjen tuottajista. Päästöjä aiheutuu paitsi materiaalien tuotannosta ja tuotteiden valmistuksesta, myös kuljetuksista ja vaatehuollosta eli siitä, kun vaatteita kotona pestään, kuivataan ja silitetään.

15 viime vuoden aikana vaatteiden tuotannon on arvioitu kaksinkertaistuneen. Samanaikaisesti yksittäisten tuotteiden keskimääräinen käyttöikä on lyhentynyt 36 %. Nykyinen malli kuluttaa runsaasti energiaa, vettä, kemikaaleja ja uusiutumattomia luonnonvaroja.

Tekstiiliteollisuuden osuuden on arvioitu olevan noin 2 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Ala elää kuitenkin murroksessa. Uusia ekologisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä kehitetään koko ajan ja kierrätysmateriaalien käyttö lisääntyy jatkuvasti. Myös kuluttajien käyttäytymisessä ja asenteissa on tapahtumassa muutosta.

Materiaalien ekologisuuden vertailu on haastavaa

Tekstiilimateriaaleilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia, joten niiden asettaminen yksiselitteiseen paremmuusjärjestykseen on mahdotonta.

Viime vuosikymmeninä kuitujen tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet huomattavasti. Vuonna 2017 globaali tekstiilikuitujen tuotanto oli noin 95 miljoonaa tonnia. Globaalisti eniten käytetty tekstiilikuitu on tekokuituihin kuuluva polyesteri, jonka osuus globaalista kuitutuotannosta on yli puolet (57 % vuonna 2017). Polyesterin jälkeen toiseksi eniten tuotettu kuitu on luonnonkuituihin kuuluva puuvilla, jonka osuus kaikesta kuitujen tuotannosta on noin neljännes (27 % vuonna 2017).

Synteettisten tekokuitujen, erityisesti polyesterin, suosio tekstiilituotteiden raaka-aineena on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Synteettiset tekokuidut valmistetaan öljypohjaisista raaka-aineista ja tuotanto on hyvin energiaintensiivistä. Tekokuidut ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan hyvin monikäyttöisiä, ja niihin saadaan muokattua monia kuluttajien toivomia ominaisuuksia, kuten vedenhylkivyyttä, hengittävyyttä ja lämmöneristävyyttä. Lisäksi tekokuitujen käytöllä on pyritty korvaamaan puuvillaa, joka vaatii runsaasti vettä ja kemikaaleja sekä kilpailee kasvatuspinta-alasta ruoantuotannon kanssa.

Tekstiili- ja muotialan yritykset etsivät jatkuvasti tuotteisiinsa soveltuvia, ympäristön kannalta kestävämpien materiaalivaihtoehtoja. Suomessakin kehitetään aktiivisesti esimerkiksi selluun pohjautuvia uusia kuitumateriaaleja. Useat alan yritykset hyödyntävät jo nyt esimerkiksi merten muoviroskasta kierrätettyä polyesteriä.

Suomen Tekstiili & Muoti ry on laatinut jäsenyritysten käyttöön materiaalien ympäristövaikutusten kartoittamista helpottavan työkalun. Työkalun tarkoituksena on auttaa yrityksiä vertailemaan eri tekstiilimateriaalien merkittävimpiä ympäristövaikutuksia sekä arvioimaan yrityksen omien tuotteiden ja mallistojen ympäristövaikutuksia. Jäsenyritykset saavat työkalun käyttöönsä ottamalla yhteyttä liiton asiantuntijaan Satumaija Mäkeen.

Tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät käytön aikana

Tekstiilien ja vaatteiden koko elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista peräti kahden kolmasosan on arvioitu syntyvän tuotteiden käytön aikana. Tuotteiden huoltamiseen (pesu, kuivaus, silitys) käytetään runsaasti vettä ja energiaa.

Ympäristön näkökulmasta on oleellisinta, että vaatteet säilyvät mahdollisimman pitkään käytössä. Kansainvälisten selvitysten mukaan alan kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät yli 40 %, jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään kuin nykyisin.

Yksinkertaisin tapa, jolla kuluttaja voi tehdä vastuullisia valintoja, on valita käyttötarkoitukseen soveltuva tuote ja huoltaa sitä oikein. Suomalaiset brändit ovat perinteisesti panostaneet tuotteissa laatuun ja ajattomuuteen. Kuluttaja voi valita laadukkaita tuotteita ja huoltaa niitä ohjeiden mukaan, jolloin vaatteet säilyvät käytössä mahdollisimman pitkään.

Lue vinkit tekstiilihuoltoon täältä.

Aiheeseen liittyvät uutiset