STJM:n selvitys: Kuluttajatoimialat ovat Ruotsissa näkyvämpi osa elinkeinopolitiikan toimeenpanoa – Suomi tarvitsee kuluttajaliiketoiminnan kasvupolitiikkaa
Ruotsi tunnistaa Suomea paremmin kuluttajabrändit osaksi kansallista kasvun, viennin ja elinkeinopolitiikan ydintä, osoittaa Suomen Tekstiili & Muodin tuore selvitys.
Suomen Tekstiili & Muoti selvitti, millaisella elinkeinopolitiikalla Ruotsi kykenee onnistuneesti rakentamaan ja tukemaan kansainvälisesti menestyviä kuluttajabrändejä ja vientiyrityksiä. Selvitykseen haastateltiin suomalaisia ja ruotsalaisia kuluttajabrändejä ja alan toimijoita. Selvityksen toteutti Rud Pedersen Suomen Tekstiili & Muodin toimeksiannosta.
”Vaikka Suomen ja Ruotsin elinkeinopoliittiset linjaukset ovat monelta osin samankaltaisia, käytännön politiikassa Ruotsi tunnistaa kuluttajatuotteet selvemmin omaksi toimialakokonaisuudekseen ja toimialalla on erityinen asema. Suomen tulisi ehdottomasti tehdä samoin. Suomen talouskasvun kannalta meidän on välttämätöntä monipuolistaa viennin rakennetta ja tehdä päämäärätietoisesti sitä tukevaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa. Me tarvitsemme teollisuuspolitiikan rinnalle kuluttajaliiketoiminnan kasvupolitiikkaa”, sanoo Suomen Tekstiili & Muodin ekonomisti Ville Salonen.
Selvityksen mukaan suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten näkemykset olivat yhteneviä siinä, että nykyiset elinkeinopoliittiset instrumentit eivät kaikilta osin vastaa kuluttajabrändiliiketoiminnan toimintalogiikkaa. Kasvu rakentuu yritysten kokemuksen mukaan pitkäjänteisestä kehittämisestä, vaiheittaisesta markkinoille etenemisestä sekä etupainotteisista panostuksista ja edellyttää usein merkittävää käyttöpääomaa.
”Nykyiset instrumentit eivät kuitenkaan tunnista kovin hyvin tämänkaltaista kasvupolkua, vaan rakentuvat keskeisesti materiaalisten innovaatioiden logiikan varaan. Yrityksille tämä näkyy paitsi vaikeutena löytää soveltuvia tukimuotoja, myös tarpeettomana hallinnollisena kuormana. Selvityksessä nostetaan myös esiin, että Suomessa useampia toimialan yleisesti käyttämiä kansainvälistymisen tukimuotoja on poistunut käytöstä viime aikoina”, toteaa Salonen.
Selvitys nostaa esiin erilaisia toimenpide-ehdotuksia, joilla voitaisiin vastata kasvun keskeisiin edellytyksiin. Yksi kuluttajabrändien kasvun merkittävimmistä pullonkauloista on käyttöpääoman riittävyys kasvuvaiheessa, ja siksi selvityksessä ehdotetaan Tesin yhteyteen perustettavaa kuluttaja- ja bränditoimialojen kasvuun ja kansainvälistymiseen keskittyvää rahastoa. Tarvetta on myös erityisesti brändi- ja kuluttajatoimialoille kohdennetuille tukimuodoille, joissa kasvun keskeiset panostukset, kuten myynti, markkinointi, konseptin kehittäminen ja markkinoille pääsy, ovat luontevasti hyväksyttäviä kustannuksia.
Tutustu selvitykseen täältä.