Digitaalinen tuotepassi

Digitaalinen tuotepassi (DPP) on tärkeä osa ekosuunnitteluasetusta. Se on väline, jonka tarkoituksena on parantaa tuotteen jäljitettävyyttä sen koko elinkaaren ajalta.

Digitaalinen tuotepassi tulee täydentämään ekosuunnitteluvaatimuksia tarjoamalla kuluttajille olennaista tietoa tuotteista. Tämä tieto voi vaikuttaa ostopäätöksiin tai kertoa, miten tuotetta tulisi käsitellä sen elinkaaren loppuvaiheessa. Tuotepassin sisältämät tiedot määritellään tuotekohtaisesti, ja sen tarkoitus on parantaa tuotteiden jäljitettävyyttä niiden koko elinkaaren ajan. Tekstiilien ympäristökestävyys- ja tietovaatimukset astuvat voimaan aikaisintaan vuonna 2027.

Digitaaliseen tuotepassiin liittyy useita ulottuvuuksia tietovaatimuksista standardointiin sekä digitaalisten ratkaisujen suunnittelusta ohjeistuksiin ja tukeen. Suomen Tekstiili & Muoti ry on mukana EU:n CIRPASS 2 -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda ymmärrystä digitaalisen tuotepassiin liittyvistä standardeista ja kehittää niiden pohjalta käytännön ratkaisuja tuotepassin toteutukselle

Suomen Tekstiili & Muoti ry kannattaa ehdotusta ottaa käyttöön digitaalinen tuotepassi tekstiilituotteille, sillä se lisää tuotteiden läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Samalla tuotepassi lisää yritysten hallinnollista taakkaa oikeamuotoisen tiedon saamiseksi sekä lisää kustannuksia erityisesti ICT- ja järjestelmäinvestointien osalta. On tärkeää huomioida, että erityisesti mikro- ja pk-yrityksillä voi olla rajalliset resurssit vastata näihin vaatimuksiin ja investointeihin. Siksi on erittäin tärkeää, tuotepassin tuotekategoriakohtainen valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lopullisen toteutuksen tulee tuottaa yrityksille hyötyä, jotta tuotepassin merkitys luotettavan tuotetiedon tarjoajana toteutuu ja yritykset sitoutuvat muutokseen.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n kanta

  • Yhteistyö toimialojen kanssa: Digitaalinen tuotepassi tulee suunnitella yhdessä eri toimialojen kanssa, jotta saadaan hyödynnettyä olemassa olevaa osaamista arvoketjuista, järjestelmistä ja käytännön tarpeista.
  • Helppokäyttöisyys ja yhteensopivuus: Tuotepassin teknisen toteutuksen on oltava helppokäyttöinen ja sen tulisi toimia mahdollisimman hyvin nykyisten tuotetiedon hallintajärjestelmien kanssa. Lisäksi sen tulee nojata standardoituun datan hallintaan ja hajautettuun järjestelmään.
  • Vaiheittainen käyttöönotto: Digitaalisen tuotepassin käyttöönotto tulisi aloittaa vaiheittain. Aluksi tuoteryhmäkohtaisten tuotepassien tulisi kattaa pakollisena vain ympäristökestävyyden kannalta olennainen tieto, jota yritykset ovat jo keränneet. Tietovaatimuksia voidaan laajentaa kokemuksen karttuessa ja teknologian kehittyessä. Vapaaehtoisen tiedon jakaminen arvoverkossa tulee kuitenkin mahdollistaa yrityksille.
  • Tietomäärän hallinta: Tiedon määrän on oltava hallittavissa kustannustehokkuuden varmistamiseksi erityisesti mikro- ja pk-yrityksissä.
  • Yhtenäiset arviointimenetelmät: Tuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin tarvitaan yhdenmukaiset ja avoimet tuoteryhmäkohtaiset laskentamenetelmät, jotka mahdollistavat vertailtavuuden.
  • Tietojen saatavuus ja luotettavuus: Ennen sääntelyn toimeenpanoa on ratkaistava tiedon saatavuuteen, oikeellisuuteen ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset.
  • Vastuu tiedoista: Jokaisen arvoverkon toimijan tulee olla vastuussa omasta standardien mukaisesta tiedostaan, vastata sen oikeellisuudesta ja huomioida liikesalaisuudet.
  • Eriävät käyttöoikeudet: Kannatamme ehdotusta digitaalisen tuotepassin eriävistä käyttöoikeuksista, joilla varmistetaan yritysten liikesalaisuuksien ja luottamuksellisen tiedon suojelu. Tämä on ensiarvoisen tärkeää yritysten kilpailukyvyn kannalta.
  • Kansallinen TKI-tuki: Tutkimus- ja kehitystukitoimet tulisi kohdentaa erityisesti niille toimialoille, joilla digitaalinen tuotepassi otetaan käyttöön ensimmäisenä, kuten tekstiili- ja vaatetusala.
  • Hyödyllinen toteutus: Lopullisen toteutuksen tulee olla yrityksille hyötyä tuottava, jotta tuotepassin rooli luotettavan tuotetiedon mahdollistajana saavutetaan ja muutokseen sitoudutaan laajasti.

Emilia Gädda

Johtava asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous

+358 41 545 8142
emilia.gadda@stjm.fi