Mistä kasvusopimuksessa on kyse?

Kasvusopimus on tapa käydä pitkäjänteistä vuoropuhelua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Sopimuksen valmistelu on lähtölaukaus jatkuvalle dialogille ja yhteistyölle, jossa jokaisella osapuolella on oma roolinsa. Kasvusopimuksen esimerkki löytyy Isossa-Britanniassa toteutetusta Growth Deal -konseptista.

Mitä tekstiili- ja muotialan kasvusopimuksella tavoitellaan?

Kasvusopimuksen tavoitteena on käytännön toimenpiteillä nostaa alan kasvuhalukkaiden yritysten kasvuvauhti 2,25-kertaiseksi normaaliin toimialan kasvu-uraan verrattuna. Tämä edellyttää koordinoituja toimenpiteitä toimialan yrityksiltä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioilta, rahoittajilta ja julkishallinnolta. Kasvu edellyttää myös nykyistä vahvempaa yhteistyötä toimialan sisällä sekä eri toimialojen välillä.

Tekstiili- ja muotialalla on paljon pieniä suunnittelijavetoisia yhden tai muutaman henkilön yrityksiä.  Keskeinen kysymys toimialalla onkin, miten yritykset saadaan kasvamaan nykyistä nopeammin ja miten alan yrityksistä saadaan merkittävästi nykyistä suurempia. Kasvusopimuksen tavoitteena on myös siirtää toimialan asemoitumista arvoketjussa sinne missä merkittävin lisäarvo kuluttajatuotteissa syntyy.

Painopisteet ja toimenpiteet

Kasvusopimus sisältää seitsemän priorisoitua toimenpidettä, joilla tähdätään kuluttajaliiketoiminnan kasvuun ja vientiin. Toimenpiteet vahvistavat kaupallista ja liiketoimintaosaamista, rakentavat kunnianhimoisempaa toimintaympäristöä ja varmistavat rahoituksen saatavuutta.

Strateginen painopiste I: Osaaminen

Priorisoidut toimenpiteet:

• Kasvumylly jo olemassa oleville yrityksille. Toistuva sparrausohjelma, jossa erityisesti vertaisoppimisen ja konkreettisten yritysesimerkkien kautta jaetaan ja kehitetään osaamista kasvuun, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen digitaalisessa markkinaympäristössä.
• Kaupallisen osaamisen koulutusta alan oppilaitoksiin osana tutkinto-ohjelmia sekä eri alojen opiskelijoiden saattaminen yhteen. Jotta uudet alan yritykset olisivat jo alkuvaiheessa elinkelpoisempia ja jotta yrityksiin sijoittuvilla suunnittelijoilla olisi paremmat edellytykset myös kaupalliseen osaamiseen ja kaupallisiin tehtäviin sijoittuvilla olisi paremmat edellytykset kuluttajaliiketoiminnan ymmärtämiseen, niin koulutusohjelmiin tulisi sisällyttää opintoja vastavuoroisesti eri koulutusohjelmista sekä toteuttaa yrityslähtöisiä opiskelijaprojekteja (esim. Capstone-mallilla) tekstiili- ja muotialan yrityksissä ja muissa design-vetoisissa kuluttajatuoteliiketoiminnan yrityksissä.

Strateginen painopiste II: Liiketoimintaympäristö

Priorisoidut toimenpiteet:

• Design-vetoisen kuluttajaliiketoiminnan ekosysteemin rakentaminen. Suomeen on luotava ekosysteemi, joka tukee design-vetoisen kuluttajatuoteliiketoiminnan kansainvälistä kasvua kehittämällä alan kaupallista ja liiketoimintaosaamista, liiketoimintaympäristöä sekä rahoitusta. Tätä ekosysteemityötä tulee ohjata yritysten ja julkisen sektorin välisenä vuoropuheluna kasvusopimustyön hengessä. Vuoropuhelulle tulee olla rakenteet ja ekosysteemityölle tulee asettaa riittävän kunnianhimoiset tavoitteet sekä varmistaa tavoitteiden mukainen toteutus ja resurssit. Tekstiili- ja muotiala voi toimia laajemman design-vetoisen kuluttajatuote-ekosysteemin rakentamisen pilottina. Osana työtä voidaan vaiheistaa toiminnan laajentaminen tekstiili- ja muotialalta muille kuluttajaliiketoiminnan sektoreille.
• Kuluttajaliiketoimintaan fokusoitunut hautomo alkuvaiheen kasvuhalukkaille, kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille. Design-vetoisille kuluttaja-alan yrityksille suunnattu hautomo. Hautomon tavoitteena on vahvistaa yritysten kaupallisia ja liiketoiminnallisia kyvykkyyksiä kasvun aikaansaamiseksi. Erikoistuneen hautomon avulla saadaan aloitteleviin yrityksiin vahvempaa liiketoimintaosaamista sekä liiketoimintasuunnitelmat jo tuotekehitys- tai design-vaiheessa.

Strateginen painopiste III: Rahoitus

Priorisoidut toimenpiteet:

• Varhaisen vaiheen kasvun rahoitusratkaisut. Suomessa on syntynyt toimiva varhaisen vaiheen kasvurahoituksen ekosysteemi teknologiavetoisille yrityksille. Varhaisen vaiheen kasvun toimialaa osaavaa rahoitusta ei ole vastaavalla tavalla saatavilla design-vetoisille kuluttajatuoteyrityksille. Tässä on selkeä markkinapuute. On tunnistettava sopiva keino (rahasto tms.) kasvun rahoittamiseen design-vetoisille ja brändiperusteisille kuluttajatuoteyrityksille.
• Business Finlandin kampanja kuluttajaliiketoiminnan tueksi. Business Finland kampanjat ovat ohjelmia pienempiä ja lyhyempiä kokonaisuuksia. Kampanjat sisältävät toimenpiteitä yritysten verkostojen rakentamiseen, osaamisen lisäämiseen, neuvontaa kansainvälistymiseen ja rahoitukseen sekä markkinamahdollisuuksien hakemiseen.
• TKI-panostukset kuluttajaliiketoimintaan ja kaupallistamiseen. TKI-panostukset tulevat Suomessa lähivuosina kasvamaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Business Finlandin eniten T&K-rahoitusta saavia toimialoja ovat informaatio ja viestintä (29 %), elektroniikka, tietokoneet ja sähkölaitteet (11 %), tutkimus ja kehittäminen (10 %), muut koneet ja laitteet (9 %) sekä arkkitehti- yms. palvelut (7 %). Jatkossa TKI-panostuksia tulisi uusien TKI-linjauksien mukaan suunnata myös luovan osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen. Sen lisäksi TKI-panostuksia tulisi suunnata kuluttajaliiketoimintaan ja kaupallistamisen kehittämiseen. Tämä edellyttää, että TKI-käsitteen vakiintunutta sisältöä ja tulkintaa on tarkasteltava kriittisesti julkisten TKI-rahoittajien puolella ja pystyttävä soveltamaan valtiontukisääntöjen mukaisia TKI-instrumentteja myös kuluttajaliiketoiminnan erityispiirteet tunnistaen.