Yhteisöveron laskeminen merkittävä ratkaisu suomalaiselle tekstiili- ja muotialalle

Tekstiili- ja muotiala on ollut koronakriisin jälkeen vuodesta 2022 alkaen merkittävissä haasteissa, ja kaikki keinot mahdollistaa yritystoiminta ja vauhdittaa sen kasvua ovat merkittäviä. Yhteisöveron laskeminen helpottaa lyhyellä aikavälillä yritysten toimintaa ja pidemmällä aikavälillä lisää säästöjä eli investointeja.  

– Yhteisöveron laskeminen helpottaa etenkin pienten yritysten toimintaa ja mahdollisuuksia investoida, joten kyseessä on juuri tekstiili- ja muotialalle merkittävä päätös. Myös ostovoiman vahvistaminen on myönteinen linjaus. Se tukee kotimarkkinoiden kysyntää ja edistää kulutuksen kestävää uudistumista, kiittää Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Permikangas.

– Erinomaista on myös se, että T&K-panostuksia jatketaan. Tukien kohdennuksessa on tärkeää varmistaa, että myös tekstiili- ja muotiala tulee huomioiduksi ja tukia jakavat viranomaiset, Business Finland ja Suomen Akatemia, ymmärtävät riittävän laajasti T&K-toimintaa myös brändivetoisessa kuluttajaliiketoiminnassa.  

Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on merkittävä pohja suomalaisen osaamistason nostamiselle ja myös tekstiili- ja muotialan kilpailukyvylle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle suunnattuja säästöjä kohtuullistettiin 10 miljoonalla eurolla aiemmasta päätöksestä ja ammatilliseen koulutukseen ei tullut lisäleikkauksia. Suurimman taakan 65 miljoonan euron leikkauksesta kantavat korkeakoulut (52,7 M€), jonka lisäksi leikataan mm. jatkuvan oppimisen avustuksista. Hallituksen tunnustama tarve osaamistason nostamiselle ja leikkaukset mm. korkeakoulujen perusrahoitukseen ovat ristiriidassa keskenään.

Brändi– ja designvetoisen yritystoiminnan kasvu- ja vientipotentiaalia ei edelleen tunnisteta 

Hallituksen lisäykset tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen eivät STJM:n mielestä ota riittävästi huomioon aineettomiin tuotannontekijöihin nojaava liiketoimintaa. Brändi- ja designvetoisessa yritystoiminnassa on osin erittäin vaikeaa saada varhaisen vaiheen tai kasvun skaalaamisen rahoitusta. Tähän ongelmaan pitäisi puuttua osana hallituksen käynnistämää uudistustyötä. 

– Olisi ollut toivottavaa, että ruokaviennin lisäksi hallitus olisi tunnistanut paremmin myös muut kuluttajatuote- ja palvelusegmentit, ja lisännyt näihin liittyviä kasvun ja viennin tukitoimia. Suomi alisuoriutuu edelleen aineettomiin tuotannontekijöihin perustuvassa talouskasvussa esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Näissä maissa ymmärretään Suomea paremmin esimerkiksi kuluttajabrändien merkitys talouskasvun aikaansaamisessa, Permikangas toteaa. 

Tekstiili- ja muotialalle on tärkeää, että sääntelyä puretaan EU:ssa ja Suomessa. Sääntelyn sijaan tulisi miettiä markkinaehtoisempia instrumentteja kestävän ja puhtaan siirtymän aikaansaamiseksi, kuten esimerkiksi tullin käsittelymaksuja alhaisen hintapisteen tuotteille, jotka tulevat sisämarkkinoille EU:n ulkopuolelta. 

Hiilineutraaliustavoitteen säilyminen tuo ennakoitavuutta

Suomen Tekstiili ja Muoti ry kiittää myös, että Suomen hiilineutraaliuustavoitteesta vuoteen 2035 pidetään kiinni. Toimialan oma Hiilineutraali tekstiiliala 2035 –sitoumus vastaa kansallisen ilmastotavoitteen aikataulua. Asetetusta tavoitteesta kiinni pitäminen vahvistaa tekstiiliteollisuuden toimintaympäristön ennakoitavuutta ja vahvistaa investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin. 

– Kotimaisissa tekstiili- ja muotialan yrityksissä tehdään jatkuvasti konkreettisia toimia liiketoiminnan päästöjen vähentämiseksi ja alan vastuullisuus- ja kiertotalousratkaisut eivät ole enää tulevaisuuden suunnitelmia, vaan osa yritysten päivittäistä tekemistä, toteaa STJM:n johtava vastuullisuus- ja kiertotalousasiantuntija Emilia Gädda.