Kestävä talouskasvu syntyy monipuolisen yrityskentän menestyksestä – kasvun ja koulutuksen edellytyksistä huolehdittava budjettiriihessä

Valtion talouden sopeutukset tulee tehdä siten, että olemassa olevat julkiset resurssit kohdennetaan tulevaisuuden talouskasvun kannalta olennaisiin toimiin: viennin rakenteen monipuolistamiseen, koulutukseen etenkin perus- ja toisella asteella sekä markkinoiden reiluihin ja tasapuolisiin pelisääntöihin.  

Vain kestävästi kasvava talous voi taata hyvinvointipalvelut myös jatkossa. 

Viennin rakenteen monipuolistaminen ja TKI-toiminta ovat välttämättömiä

T&K-tukien piiriin on saatava yhä laajempi yrityspohja vahvistamaan Suomen talouskasvua, vientiä ja uusien alojen innovaatioita. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tekemissä selvityksissä (2025) todetaan, että Suomen tulevan kasvun ydin on aineeton. Tässä tekstiili- ja muotialan yrityksillä ja suomalaisella designilla on tila otettavanaan, mikäli toimintaympäristö tukee myös alan yritysten kasvumahdollisuuksia.  

– Suomessa arvostetaan edelleen teollisia tuotantolaitoksia ja energiainvestointeja. Sen sijaan investoinnit aineettomiin tuotannontekijöihin, kuten brändeihin, designiin, liiketoimintasuunnitelmiin ja -malleihin, organisaation pääomaan, eivät saa samanlaista huomiota, toteaa STJM:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Permikangas. – Tämä johtaa siihen, että suomalaiset kuluttajabrändit jäävät helposti paikallisiksi ilmiöiksi ilman todellista globaalia iskukykyä. 

Mikäli lisäsopeutuksia haetaan yritys- ja T&K-tukijärjestelmästä, tulee varmistaa, että säilytettävien tukien kohdentuminen tukee Suomen elinkeino- ja vientirakenteen monipuolistumista. Valtion vuoden 2026 talousarviossa tulee erikseen määritellä resurssit kesäkuussa 2025 julkistetun luovan talouden kasvustrategian toimeenpanoon. Resursseja tulee kohdentaa erityisesti jo laadittujen strategian mukaisten kasvusopimusten toimeenpanoon yhteensä 10 miljoonaa euroa. 

Tiedosta ja sivistyksestä ei saa leikata

STJM katsoo, että perusopetuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta ei tule leikata. Koulutusleikkaukset vaikuttavat heikentävästi talouskasvuun ja kotimaiseen teollisuuteen laajamittaisesti: innovaatioita ei synny, työntekijöiden osaamistaso laskee. Kun tekstiilialan lisäksi muitakin toimialoja vähintään uhkaa tai jo vaivaa osaajapula, koulutusleikkaukset ajavat teollisuuden tilanteeseen, jossa Suomessa on vähän työntekijöitä huonolla osaamistasolla. 

Kaikille oltava samat säännöt markkinoilla

Kestävän kasvun, suomalaisen teollisuuden ja kuluttajien kannalta on kestämätöntä, jos samalla markkinalla eri markkinatoimijoilta edellytetään eri asioita. 

Suomalaiset yritykset lähtökohtaisesti sitoutuvat noudattamaan EU- ja kansallista lainsäädäntöä sekä vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan periaatteita, jotka koskevat niin tuoteturvallisuutta, työntekijöiden oikeuksia kuin ympäristövaikutuksia. Lisäksi EU säätelee – ja tulee säätelemään jatkossa entistä laajemmin – esimerkiksi tekstiili- ja muotialan yrityksiä vastuullisuus- ja kestävyysnäkökulmista. Tämä kasvattaa kotimaisten yritysten hallinnollista taakkaa ja heikentää niiden asemaa suhteessa sääntelyn ulkopuolella toimiviin verkkokauppajätteihin. Tilanne on jo konkretisoitunut muun muassa juuri tekstiili- ja muotialalla, jossa liikevaihto on laskenut vuodesta 2022 lähtien. Vuosina 2023–2024 konkurssit ovat lisääntyneet ja alaa ovat varjostaneet lomautukset ja irtisanomiset. 

Jotta reilun kilpailun pelisäännöt voitaisiin turvata, Suomen on välittömästi otettava käyttöön tehokas viranomaisyhteistyöhön perustuva valvontamalli. Kansallisessa tehovalvontahankkeessa tulee olla mukana ainakin Tulli, Verohallinto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tukes, STUK ja Traficom. Hankkeen tavoitteena on valvoa, että myös EU:n ulkopuolelta tulevat verkkokauppatilaukset täyttävät tuoteturvallisuutta, verotusta ja sääntelyä koskevat vaatimukset.  

Nyt laadittavassa valtion vuoden 2026 meno- ja tuloarviossa onkin varattava erikseen vähintään 10 miljoonaa euroa tähän tehovalvontaan. 

Budjettiriihessä tulee pitää huolta, että hallitusohjelmassa kirjatut talouskasvun edellytykset säilyvät. Suomalaisella tekstiili- ja muotialalla on potentiaalia olla yhtenä kasvun veturina, kunhan toimintaympäristön edellytyksistä huolehditaan.