Viestimme kehysriiheen: talouskasvua uusilta toimialoilta ja kansallinen käsittelymaksu pakettirallin hillitsemiseksi

Suomi tarvitsee kipeästi uusia talouskasvun lähteitä. Samaan aikaan Suomi alisuoriutuu korkean jalostusarvon tuotteissa ja viennissä, etenkin erilaisilla kuluttajaliiketoiminnan sektoreilla. Näihin aloihin ei ole päämäärätietoisesti panostettu, eikä niistä ole saatu vahvoja viennin vetureita samalla tavoin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat kyenneet saamaan.

Huomionarvoista on, että jokaisella markkinalla ja jokaisessa kansantaloudessa yksityinen kysyntä on merkittävin kansantalouden osa eikä Suomi pääse nykyisillä kasvu-ja vientitoimillaan hyötymään tästä laajasta markkinasta vastaavalla tavalla kuin pohjoismaiset verrokkimme.

Ratkaisuna kasvu- ja vientiohjelma kuluttaja- ja brändilähtöiselle tekstiilille ja muodille

Vuonna 2027 valtion budjetissa on panostettava uusien kasvualojen synnyttämiseen uusien vientialojen vauhdittamiseksi.

Luovan talouden kasvustrategiassa tällaiseksi yhdeksi uudeksi kasvualaksi on tunnistettu kuluttaja- ja brändilähtöinen tekstiili ja muoti, josta on laadittu oma kasvusopimuksensa konkreettisine kasvua vauhdittavine toimenpiteineen. Niiden avulla alan kasvu- ja vientihalukkaiden yritysten vuosittainen kasvuvauhti voidaan yli 2-kertaistaa alan tavanomaiseen kasvuun verrattuna.

Tämä kasvu- ja vientiohjelma osaltaan auttaa Suomessa tunnistamaan ja kohdentamaan kasvu-, TK- ja vientitoimia aloille, joissa kohteena on skaalattava kuluttajabrändiliiketoiminta kansainvälisille markkinoille. Brändi on yksi keskeinen aineeton tuotannontekijä, ja brändin skaalaaminen tapahtuu brändin arvoa kasvattamalla sekä laajentamalla brändiin liittyviä fyysisiä tuotteita ja palveluita uusille kohdemarkkinoille. Brändin arvo näkyy käytännössä sen kertoimena kuluttajatuotteen loppuhinnassa.

Kasvu- ja vientiohjelman konkreettisille toimenpiteille onkin varattava valtion seuraavassa budjetissa 2 miljoonan euron rahoitus. Rahoituksen käyttökohteet on esitetty seuraavassa diassa.

Saavutetut tulokset vuoteen 2035 mennessä

Aiemmin on arvioitu, että uudistuva tekstiili- ja muotiala – kestävistä raaka-aineista, materiaaleista ja kiertotalouden ratkaisuista brändiliiketoimintaan – voi tuoda 1,2 miljardin euron investoinnit ja noin 17 000 uutta työpaikkaa Suomeen sekä maailmanlaajuisesti vahvistuneen maineen kestävän kehityksen johtavana maana.*

Arvion nojalla vuoteen 2035 mennessä oikein kohdennetuin toimenpitein alan liikevaihto voi kasvaa 22 miljardiin vuoteen 2035 mennessä koostuen uusista tekstiiliraaka-aineista (9 mrd. €), materiaalien ja lopputuotteiden valmistuksesta (8 mrd. €) sekä brändivetoisesta kuluttajaliiketoiminnasta (5 mrd. €).

Nykyinen TK- ja rahoitusjärjestelmä sekä viennin rakenteet tukevat jo merkittävästi raaka-ainekehitystä sekä materiaali- ja lopputuotteiden kehitystä. Panostuksia tarvitaan ennen kaikkea korkean jalostusarvon kuluttajabrändiliiketoiminnan kehittämiseen. Tätä koskeva budjettiehdotus vuodelle 2027 on esitetty edellä. Tämä panostus voi toimia Suomessa avauksena designiin nojaavan kuluttajabrändiliiketoiminnan kasvattamiseksi ja kansainvälistämiseksi.

Käsittelymaksu EU:n ulkopuolisille pienpaketeille hillitsemään tavaratulvaa

Tekstiilit, vaatteet ja tekstiilituotteet ovat tällä hetkellä suurin yksittäinen tavararyhmä, jota suomalaiset tilaavat kiinalaisilta verkkoalustoilta. Ilmiöllä on merkittäviä heijastusvaikutuksia kotimaiseen liiketoimintaan, verotuloihin, markkinavalvontaan, tuoteturvallisuuteen, ihmisten terveyteen sekä ympäristöön. Pidämme välttämättömänä, että Suomi selvittää ja valmistelee kansallisen pienpakettien käsittelymaksun käyttöönottoa mahdollisimman nopeasti ennen EU-tason ratkaisujen voimaantuloa.

Käsittelymaksu olisi perusteltu erityisesti seuraavista syistä:

• pienpakettituonti lisää merkittävästi tullin ja markkinavalvonnan kustannuksia,
• tuotteiden vaatimustenmukaisuuden valvonta on tällä hetkellä riittämätöntä,
• järjestelmä vääristää kilpailua EU:ssa toimivien yritysten vahingoksi,
• maksu tuottaisi veroluonteisia tuloja valtiolle, maksulla olisi kysyntää ohjaava vaikutus kaikkein halvimpien tuotteiden osalta, joiden tavaravirta on merkittävin ja joiden turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta viranomaiset eivät ehdi valvoa.

Näkemyksemme mukaan käsittelymaksun on oltava riittävän korkea, jotta sillä on todellinen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen ja kuluttajien ostopäätöksiin. Kaikkein halvimpien tuotteiden kysyntä on erittäin hintajoustavaa, joten kiinteä maksu vaikuttaa juuri tähän tuontiin voimakkaimmin. Jos maksu jää matalaksi, se ei käytännössä vähennä pienpakettivirtoja eikä korjaa kilpailun vääristymää. Riittävän korkea maksu sen sijaan hillitsee halpatuonnin massavolyymia, vahvistaa reilua kilpailua suomalaisille yrityksille ja työpaikoille sekä tuo tuloja valtion kassaan tilanteessa, jossa tulli ja markkinavalvonta kantavat kasvavan tuontivirran kustannuksia. Lisääntyvillä resursseilla tullin ja tuoteturvallisuusviranomaisten on myös mahdollista tehdä tarvittavia toimia tuotevalvonnan osalta.

Komission suositusten mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön kansallinen pienpakettien käsittelymaksu jo ennen EU-tason ratkaisujen voimaantuloa. Kansallinen käsittelymaksu voi siten toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, jolla voidaan jo lyhyellä aikavälillä puuttua pienpakettituonnin aiheuttamiin haasteisiin, vahvistaa valtion tuloja ja tasata kilpailua. Koska maksun taso on kansallisesti päätettävissä, sen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä,
että maksu on riittävän korkea eikä jää vain hallinnolliseksi maksuksi.

*Lähde: Lähde: Finland as a forerunner in sustainable and knowledge-based textile industry. Roadmap for 2035. Taina Kamppuri, Katri Kallio, Satu-Marja Mäkelä, Ali Harlin. VTT 2021