- Liiton ajankohtaiset
Brändin voima talouskasvun ajurina nousi keskusteluun Pikkuparlamentissa
STJM yhdessä kansanedustaja Olga Oinas-Panuman (kesk) kanssa järjesti 23.4. keskustelutilaisuuden brändien merkityksestä talouskasvulle ja kilpailukyvylle. Aamutilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa pureuduttiin siihen, miten aineettomat investoinnit – kuten brändit, osaaminen ja asiakaskokemus – rakentavat Suomen tulevaisuuden taloutta.
Edustaja Oinas-Panuma korosti avauspuheenvuorossaan kasvun uusien lähteiden merkitystä epävarmassa taloustilanteessa. Hänen mukaansa Suomen on kyettävä tunnistamaan ja hyödyntämään paremmin aineettoman arvon luomisen mahdollisuudet:
– Päättäjillä ei ole vielä tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä brändien merkityksestä talouskasvulle ja sen vauhdittamiselle. Brändien luomasta taloudellisesta arvosta ja merkityksestä taloudelle pitää pystyä osoittamaan laskelmia, jotta niiden kehittämiseen ja kansainvälistämiseen myös voidaan osoittaa taloudellisia panostuksia valtion toimesta.
Toimitusjohtajamme Marja-Liisa Permikankaan moderoimassa paneelikeskustelussa “Miten brändi rakentaa BKT:tä?” näkökulmia tarjosivat Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski, ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta sekä Reiman toimitusjohtaja Heikki Lempinen.
Keskustelussa korostui näkemys brändistä strategisena investointina, ei pelkkänä markkinoinnin työkaluna. Panelistit muistuttivat, että brändi rakentaa yrityksille kilpailuetua, mahdollistaa korkeamman arvonlisän ja tukee vientiä – tekijöitä, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä myös kansantalouden kasvussa.
– Suomella on vahvat lähtökohdat brändivetoiseen kasvuun, mutta tarvitsemme lisää rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä. Brändi on keino muuttaa osaaminen ja luovuus aidoksi talouskasvuksi, toteaa Reiman Lempinen.
Tutkimusnäkökulmasta brändit ja muut aineettomat investoinnit ovat keskeisiä tuottavuuden ja kasvun ajureita, mutta niiden merkitystä ei vieläkään täysin tunnisteta talouskeskustelussa.
– Osaa aineettomista investoinneista voidaan mitata melko tarkasti, mutta esimerkiksi brändin tai datan arvoa on vaikeampi arvioida luotettavasti. Siksi niiden merkitys jää helposti aliarvioiduksi, sanoo Etlan Heli Koski.
Brändin kehittäminen ja vahvistaminen on investointi pitkän aikavälin kasvuun
Suomen kilpailukyvystä puhuttaessa panelistit nostivat esiin tarpeen vahvistaa luovan osaamisen hyödyntämistä. Vaikka Suomi tunnetaan laadusta, vastuullisuudesta ja innovaatioista, näitä vahvuuksia ei aina onnistuta kääntämään liiketoiminnalliseksi menestykseksi samalla tavalla kuin verrokkimaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa.
Keskustelussa peräänkuulutettiin myös muutosta ajattelutapaan: brändi tulisi nähdä pitkäjänteisenä investointina, joka vaatii johdon sitoutumista ja strategista johtamista. Lyhytjänteisyys ja kustannusajattelu voivat estää yrityksiä hyödyntämästä brändin täyttä potentiaalia.
Suomen vahvuuksiin kuuluu korkea osaamistaso ja luotettavuus, mutta tulevina vuosina ratkaisevaa on kyky rakentaa näiden varaan kansainvälisesti erottuvia brändejä. Yhtenä keskeisenä kehityskohteena nähtiin aineettomien investointien arvostuksen nostaminen niin yrityksissä kuin talouspolitiikassakin.
Pikkuparlamentissa käyty keskustelu vahvisti viestiä siitä, että brändi ei ole pehmeä lisä liiketoimintaan, vaan keskeinen osa talouden rakenteita ja kasvun edellytyksiä.