Kestävyyssääntely etenee – yritysvastuudirektiivi astuu voimaan heinäkuussa

Yritysvastuudirektiivin tarkoituksena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa sekä sisällyttää ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelu osaksi yritysten toimintaa ja hallintoa. Direktiivi asettaakin yrityksille velvollisuuden tunnistaa, lieventää ja torjua kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.  

“Kevään aikana yritysvastuudirektiivin läpimeno näytti jo kaatuvan määräenemmistön puuttuessa, mutta lopulta usean kuukauden väännön jälkeen asiassa saavutettiin kompromissi ja direktiivi vahvistettiin“, kertoo Suomen Tekstiili & Muodin kiertotalouden ja vastuullisuuden johtava asiantuntija Emilia Gädda.

Yritysvastuudirektiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 5.7.2024, ja se astuu virallisesti voimaan 20 päivää julkaisun jälkeen eli 25.7.2024. Voimaantulon jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa panna direktiivi täytäntöön. Suomessa kansallisen toimeenpanon valmistelu alkaa syksyllä ja kansallisella tasolla direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet on hyväksyttävä ja julkaistava viimeistään 26.7.2026.  

Keneen direktiiviä sovelletaan? 

Yritysvastuudirektiiviä sovelletaan erikokoisiin yrityksiin vaiheittain keskittyen ensin suuryrityksiin:  

• Ensimmäinen vaihe, vuodesta 2027: Yritykset, joilla on keskimäärin yli 5000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa, mukaan lukien EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on merkittävää liikevaihtoa EU:ssa, on noudatettava direktiiviä kolmen vuoden kuluessa sen voimaantulosta.  
• Toinen vaihe, vuodesta 2028: Yritykset, joilla on keskimäärin yli 3000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 900 miljoonaa euroa ovat direktiivin piirissä neljän vuoden aikajänteellä voimaantulosta.  
• Kolmas vaihe, vuodesta 2029: Yritykset, joilla on keskimäärin yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa, sovelletaan direktiiviä viiden vuoden kuluessa.

”Yritysrajauksista huolimatta lain vaikutukset ovat paljon laajemmat. Myös pienet yritykset, jotka toimivat suurempien yritysten alihankkijoina tai asiakkaina, ovat välillisesti säännösten alaisia, kun soveltamisalan piirissä olevat yritykset asettavat kestävyysvaatimuksia arvoketjuihinsa”, Gädda jatkaa. 

Mitä direktiivi edellyttää? 

Direktiivissä asetetaan yrityksille huolellisuusvelvollisuus, jonka mukaan yrityksillä on velvollisuus tunnistaa, ehkäistä, vähentää ja lopettaa yrityksen sellainen toiminta, jolla on kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Tämä vastuu ulottuu myös yhtiön toimitusketjuun ja tytäryhtiöihin. Huolellisuusvelvoitteen mukaan yritysten pitää:  

• sisällyttää huolellisuusvelvoite toimintatapoihin ja johtamisjärjestelmiin 
• tunnistaa ja arvioida toteutuneet tai mahdolliset riskit ja haittavaikutukset ihmisoikeuksille tai ympäristölle 
• toteuttaa riskienhallintaa sekä lieventää riskejä ja niiden vaikutuksia 
• ottaa käyttöön valitusmekanismit 
• seurata huolellisuusvelvoitteen mukaisten toimien vaikuttavuutta 
• viestiä säännöllisesti julkisesti huolellisuusvelvoitteen mukaisista toimista.