Kevätseminaarissa visioitiin alan tulevaisuutta

Kevätseminaarin avasi STJM:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. Niinikoski korosti puheessaan, että toimialamurrokset luovat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin Suomessa toimivien yritysten kannattaa tarttua.

Avaussanojen jälkeen siirryttiin paneelikeskustelun pariin. MySpeakerin hallituksen puheenjohtaja André Noël Chakerin vetämässä keskustelussa olivat mukana Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki, Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja Petri Alava, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen, Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto ja Manna & Co:n hallituksen puheenjohtaja Risto Voutilainen.

Neljä näkökulmaa kestävään ja vastuulliseen tekstiili- ja muotialaan

Paneelikeskustelussa edustettuina olivat sekä tekstiilituotteiden raaka-ainetuotanto eli tekstiilikuidun valmistajayritys että arvoketjun loppupäästä valmiita kuluttajatuotteita markkinoille tuottava yritys, tiedeyhteisö, poliittinen päätöksenteko ja toimeenpaneva hallinto. Miksi juuri nämä näkökulmat ovat merkittäviä?

Ensinnäkin siksi, että noin 1 500 miljardin euron muotimarkkinoilla ekologisten kuitujen kysyntä on tällä hetkellä rajatonta. Myös suomalaiselle biotuoteteollisuudelle etsitään korkeamman jalostusarvon tuotteita ja Luken tuoreen arvion mukaan metsäteollisuuden arvonlisä voi vuoteen 2035 mennessä yli kolmenkertaistua juuri kuiduttavan teollisuuden osalta. Suomi elää edelleen metsästä, mutta kenties tulevaisuudessa metsä elää tekstiilistä?

Toisekseen siksi, että arvonnousu tulee arvoketjusta. Jos kuidun kilohinta karkeasti ottaen on kolme euroa kilolta, niin brändätyn lopputuotteen arvo on vähintään 150 euroa kilolta. Kukaan ei pue kuitua ylleen. Siitä on valmistettava lopputuote, esimerkiksi vaate tai kodintekstiili, jotta kuidulla on lopulta jokin todellinen arvo. Tällaista arvonlisää tulisi saada Suomeen enemmän. Siis osata kehittää, tuottaa ja brändätä kansainvälisestikin kuluttajien mieliä ja sydämiä liikuttavia tuotteita – ja sellaisia tuotteita, jotka ovat vastuullisia, huollettavia ja kierrätettäviä. Tämän jälkimmäisen tavoitteen suomalaiset hallitsevat jo hyvin. Kansainvälistymisessä sekä arvonlisän kasvattamisessa on vielä tehtävää.

Kolmanneksi, nyt meneillään olevasta toimialamurroksesta meillä alkaa olla jo hyvin tietoa ja sitä luodaan lisää. Tutkimuksen merkitystä ei tässäkään sovi aliarvioida. Suomalaiset korkeakoulut ovat tällä toimialalla maailman kärkeä.

Neljäs näkökulma liittyy siihen, että uusien elinkeinojen ja viennin kehittämisessä julkisella sektorilla on pääomaköyhässä Suomessa ollut aina suuri rooli. Siksi on erittäin tärkeätä, että sekä poliittiset päättäjät että näitä päätöksiä toimeenpanevat virkamiehet tuntevat eri toimialojen tilanteen ja tunnistavat koko yhteiskunnan kannalta tärkeät kasvun paikat.

Suomen Tekstiili & Muoti onkin ehdottanut seuraavaan hallitusohjelmaan seuraavaa kirjausta: ”Käynnistetään tekstiili- ja muotialan kotimaisen arvoketjun vahvistamista sekä kansainvälistä kestävää kasvua tukeva strateginen ohjelmakokonaisuus. Ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen kuluttajaliiketoiminnan edellytyksiä, monipuolistaa viennin rakennetta, luoda vastuullista kysyntää ja turvata Suomen huoltovarmuus kestävillä julkisilla tekstiilihankinnoilla.”

Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja haastammekin kaikki toimijat mukaan rakentamaan tekstiili- ja muotialan kansainvälistä menestystarinaa.

Kuvat: Katariina Salmi