- Puheenvuoro
- Kasvu & rahoitus
- Kansainvälistyminen
Muodista voidaan tehdä miljardibisnes Suomessakin
Tarvitsemme uudenlaista ajattelua, jos haluamme tosissaan kasvattaa uusia menestystarinoita.
Helsingin Sanomien kirjoituksessa kysyttiin, miksi Suomesta ei ole tullut Ruotsin ja Tanskan kaltaisia muotialan menestystarinoita (HS Visio 19.1.).
Kaikki lähtee arvostuksesta ja tahtotilasta. Ruotsin muoti-ihmettä rakennettiin 2000-luvun alussa, jolloin maan hallitus tuki toimialaa profiloidakseen Ruotsia designmaaksi. Siinä myös onnistuttiin. Swedish Fashion Councilin mukaan muotivienti ylitti 2,8 miljardia euroa vuonna 2020. Vertailun vuoksi: Suomesta muotia vietiin vuonna 2022 alle 500 miljoonalla eurolla.
Myös Tanskassa vuosituhannen alussa hallitus päätti panostaa design-vetoiseen kuluttajaliiketoimintaan. Jopa silloinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen nosti Monoclen haastattelussa muodin esiin ulkoministeriön maabrändityön osana ja samalla toimialana, jolle tulee syntymään uudenlaisia työpaikkoja. Tanskassa muotoiluun perustuvan liiketoiminnan nousu merkittäväksi vientitoimialaksi on nykyään kansallinen ylpeydenaihe. Yli viiden miljardin euron muotivienti vastaa noin neljää prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja kuutta prosenttia maan kokonaisviennistä.
Kasvua on vaikea rakentaa ilman pääomaa. Koska Suomessa brändin merkitystä ei ymmärretä, eikä sen arvo näy yritysten taseessa, ei sen kehittämistä myöskään rahoiteta. Teknologia- ja teollisuuslähtöisesti rakennetut julkiset rahoitusinstrumentit eivät nekään taivu luovasta suunnitteluosaamisesta kumpuavien yritysten tarpeisiin. Niinkin konkreettiseen asiaan kuin messutukeen kaavaillaan merkittäviä supistuksia. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua, jos haluamme tosissaan kasvattaa uusia menestystarinoita.
Yksityisen rahan puolella useimmat suomalaiset pääomasijoittajat karttavat alaa ja ylipäätään kuluttajaliiketoimintaa. Ruotsissa on sanottu olevan jopa muotia sijoittaa muotiin ja Tanskassa on useita muotiin sijoittavia yksityisiä rahastoja, joihin myös valtion kasvurahasto tekee sijoituksia.
Suomessa on huutava tarve alan hautomolle, jotta nuoria lahjakkuuksia ja kansainvälistä kasvua hakevia yrityksiä ei jätettäisi oman onnensa nojaan. Parhaassa tapauksessa hautomo yhdistäisi saumattomasti mentoroinnin, rahoituksen ja kansainvälisten verkostojen luomisen.
Koulutus ja osaaminen on myös keskeinen kehittämiskohde. Meillä on maailman huipputason tekstiilialan tutkimusta sekä muodin ja muotoilun opetusta, mutta muodin liiketoiminnan osaamista olisi lisättävä kaikilla opintoasteilla brändiperusteisten kuluttajatuotteiden aikaansaamiseksi ja niiden maailmanmarkkinoille viemiseksi.
Kehityskohteet eivät ole mahdottomia ratkoa. Uusien kuituinnovaatioiden myötä meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa Suomeen vientivetoinen tekstiili- ja muotiteollisuus, joka ammentaa vastuullisuudesta, designosaamisesta ja kiertotaloudesta. Muotiala voi olla seuraava suomalainen suuri vientihitti, mutta tähän tarvitaan yhteistä näkemystä, rohkeutta ja pitkäjänteistä työtä.
Teksti on alun perin julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 5.2.2024.