Vieraskynä: Palautetaan robotiikalla vaatteiden kokoonpano Suomeen

Kirjoitan tätä vieraskynäartikkelia ollessani työmatkalla Viron Narvassa historiallisena päivänä 4.4.2023. Tänään on siniristilippu nostettu liehumaan Naton päämajan salkoon Suomen Nato-jäsenyyden kunniaksi.

Takana on reilun kolmen vuoden jakso, jolloin meidän kaikkien turvallisuuden tunnetta on koeteltu. On tapahtunut paljon äkillisiä ja epätavallisia asioita: korona, Venäjän epäinhimillinen hyökkäyssota Ukrainassa, inflaatio, korkotason voimakas ja nopea nousu, energiakriisi, sähköpula, kaasuputkien räjähdykset Itämerellä ja niin edelleen. Yhteiskunnassa puhutaan paljon resilienssistä ja monet organisaatiot ovat pohtineet jatkuvuuden hallintaa.

Me suomalaiset olemme kokeneet kiitollisuutta, että päättäjämme ovat olleet niin kaukaa viisaita, että emme Suomessa koskaan purkaneet kylmän sodan aikaista varautumisen tasoa, niin kuin monessa Euroopan maassa tehtiin. Olemme aina pitäneet tärkeänä, että yleinen asevelvollisuus ja itsenäinen uskottava puolustuskyky säilytetään isänmaamme turvana. Varautuminen, valmius ja huoltovarmuus ovat tärkeitä termejä nyt ja tulevaisuudessa.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli ja huoltovarmuusajattelu ovat kansainvälisen vertailun kestävää. Edellinen eduskunta sai istuntokautensa loppumetreillä valmiiksi historiallisen ensimmäisen huoltovarmuusselonteon, mikä on hieno asia. Huoltovarmuusselonteolla määritetään huoltovarmuuden keskeiset tavoitteet huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä. Juuri valitulle uudelle eduskunnalle tehtäväksi tulee selonteon toimeenpanotyö, jolla varmistetaan huoltovarmuuden riittävä taso osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden mallia. On muistettava, että tekstiilit ovat myös tärkeä osa huoltovarmuutta.

Lähialuetuotanto on huoltovarmuuskysymys

Olen Narvassa työmatkalla nyt toista kertaa tänä keväänä. Molempien työmatkojen aiheena on ollut käynnit yrityksemme työvaatetehtaalla. Koen ylpeyttä siitä, että meillä on isohko ja tehokas ompelimo näin lähellä naapurimaassa. Suomesta massamainen teollinen vaateompelu on kadonnut jo lähes kokonaan, mikä huoltovarmuusnäkökulmasta nousee säännöllisesti keskusteluissa esiin.

Vaikka Narvan tehtaallamme on töitä riittänyt, molemmilla tämän kevään Viron työmatkallani olen kuullut huolestuttavia kuulumisia: monet virolaiset ompelimot ovat hiljattain joutuneet lopettamaan toimintansa ja monilla on nousseiden tuotantokustannusten kanssa merkittäviä haasteita.

Viro on ollut tekstiiliteollisuuden kokoonpanomaana Suomelle perinteinen, pitkäaikainen ja tärkeä kumppani. Seuratessani Viron merkittävästi Suomeakin kovempia inflaatiolukemia ja näitä murheellisia kuulumisia monesta ompelimosta, en voi olla ajattelematta, että olemmeko menettämässä Viron tekstiiliteollisuuden kokoonpanomaana lähitulevaisuudessa. Lähialuetuotannon karkaaminen kauemmaksi halvempien tuotantokustannusten perässä on myös vakavasti otettava huoltovarmuuskysymys.

Turvallisuus on erityisesti tunne

Tunnetta voi vahvistaa, kun voi tehdä jotakin tunnistettujen uhkien välttämiseksi tai niihin varautumiseksi. Huomaan, että ajattelen kaiken keskellä erityisesti ratkaisuja – palautetaan robotiikalla vaatteiden kokoonpano Suomeen! En ymmärrä, miksi robotiikkaa vaatteiden kokoonpanossa käytetään vielä niin vähän! On jo automaattileikkureita, taskurobotteja, ompelevia robottisoluja, mutta varsinaista ja laajamittaista robotiikkaa vaatteiden kokoonpanossa on vielä kovin vähän.

Olen kuullut lukemattomia selityksiä siitä, miksi vaatteen tekeminen robotilla on niin vaikeaa, mutta suoraan sanottuna en ole vakuuttunut täydellisesti yhdestäkään kuulemastani selityksestä. Mieluummin uskon, että kun ihminen on kehittänyt robotin jo niin moneen työtehtävään ja monelle toimialalle, että vaaterobotti olisi ratkaisu myös vähenevälle lähialueen ompelukapasiteetille. Miten voisimme yhdistää voimamme ja palauttaa robotiikalla vaatteiden kokoonpanon Suomeen? Tämä olisi myös huoltovarmuuden näkökulmasta arvokas asia näinä epävakaina aikoina.

Aleksi Heikkilä

Kirjoittaja on evp-upseeri, joka nykyisin toimii Turvallisuus-liiketoimintayksikön johtajana Image Wearilla ja huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan tekstiili- ja varustetoimikunnan (TEVA) puheenjohtajana.

Vieraskynä-osiossa julkaistaan Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ulkopuolisten tekstiili- ja muotialan asiantuntijoiden kirjoituksia. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät liiton kannanottoja.