Pandemian aikaiset “jatkuvat yt-neuvottelut” ovat nykyään keskiviikkokokouksia

Avoimuus, jatkuva vuorovaikutus ja osallistaminen ovat tärkeitä asioita työpaikoilla. Jokaisessa yrityksessä on omanlaisensa yhteistoiminnan muodot: joissakin yrityksissä keskustelut käydään kahvipöydän ääressä, isommilla työpaikoilla henkilöstön edustajat ja yhteistoimintaelimet neuvottelevat. Uudellamaalla toimivassa vaatetusalan yrityksessä asiat hoidetaan henkilöstön kanssa yhteistoiminnassa viikoittain toteutuvissa yhteistoimintaneuvotteluissa.

Jatkuvien yhteistoimintapalaverien tärkeys korostui korona-aikana, kun yrityksen tilauskanta muuttui koko ajan, ja tilanne pakotti miettimään sekä työskentelytavat että tuotannon uusiksi. Henkilökuntaa jouduttiin myös osittain lomauttamaan. Myös tilanteen kehittymistä oli vaikea ennustaa. Yrityksessä päätettiin ottaa käyttöön jatkuva yt-neuvottelumenettely, joka tarkoitti käytännössä sitä, että joka viikko työntekijöiden kanssa käytiin työtilanne ja tilauskannan kehitys läpi ja työpaikalla keskusteltiin yhdessä ajankohtaiset asiat ja kehitystarpeet. Joustavassa lomautusmenettelyssä lomautuspäivät ja työpäivät määrittyivät tilauskannan mukaan ja sovittua ilmoitusaikaa noudattaen. Töiden tekoon liittyvät asiat keskusteltiin ja sovittiin yhteisissä palavereissa, ja toki paljon keskusteltiin myös palavereiden ulkopuolella.

Suomen Tekstiili & Muodin työmarkkinapäällikkö Tuija Vehviläinen kertoo yrityksen kokeilusta näin: ”Järjestely toimi ja sai kiitosta työntekijöiltä. Menettely toimi niin hyvin korona-aikana, että yritys on jatkanut viikoittaisia yt-neuvotteluja myös korona-ajan jälkeen, vaikka lomautuksia ei enää ole tarvittukaan. Nykyään näitä yhteisiä palavereja kutsutaan yt-neuvotteluiden sijaan keskiviikkokokouksiksi, joissa keskustellaan ja sovitaan yhteisistä asioista.”

Keskiviikkokokouksien myötä tieto kulkee yrityksessä paremmin. Avoimuus, ymmärrys ja yhteinen kehittäminen on lisääntynyt toimintatavan vakiinnuttua. Kynnys ottaa erilaisia asioita ja aloitteita esille on myös madaltunut. “Ehkä parasta tässä on, että nyt yrityksessä saadaan paremmin se kaikki osaaminen käyttöön, jota työntekijöiltä löytyy”, Tuija kertoo. Liiketoimintaa ja työyhteisön toimivuutta pitää jatkuvasti kehittää, ja esimerkiksi keskiviikkopalaverien kaltaisilla, arkisilla toimilla on näissä suuri rooli.

Panostetaan paikalliseen sopimiseen -juttusarjalla haluamme kannustaa paikalliseen sopimiseen, sekä hyvän työkulttuurin rakentamiseen tekstiili- ja muotialalla. Paikallisen sopiminen ei edellytä juristin pätevyyttä, eikä sen tarvitse olla vaikeaa. Alkuun pääsee hyvällä vuorovaikutuksella, ja molemminpuolisella luottamuksella. Juttujen esimerkit ovat työmarkkinapäällikkö Tuija Vehviläisen havaintoja yrityksien hyvistä käytänteistä vuosien varrelta.