- Työelämä
Hyvä työkulttuuri ei synny itsestään
Paikallisella sopimisella on mahdollisuus lisätä joustavuutta ja tuottavuutta, koska sen avulla voidaan löytää kuhunkin yritykseen parhaiten sopivat käytännöt ja toimintatavat. Vaikka paikallinen sopiminen ja siihen liittyvän työkulttuurin kehittäminen vaatii työnantajalta aikaa ja resursseja, palkitsee se pitkässä juoksussa koko työyhteisöä, kirjoittaa työmarkkinapäällikkö Tuija Vehviläinen Panostetaan paikalliseen sopimiseen -juttusarjan ensimmäisessä osassa.
Suomessa on perinteisesti sovittu työelämän asioista työehtosopimuksilla. Työehtosopimuksissa on sovittu hyvin yksityiskohtaisesti mitä erilaisimmista asioista, ja yleensä vanhat sovitut asiat ovat jääneet uusiinkin sopimuksiin, sillä poissopiminen on vaikeaa, joissain tapauksissa mahdotonta.
Yritykset ovat keskenään erilaisia ja erilaisissa tilanteissa, ja siksi työehtosopimuksien tarjoamat ratkaisutkin sopivat niiden tilanteisiin välillä hyvin ja välillä huonommin. Joihinkin asioihin ja tilanteisiin työehtosopimuksista ei edes löydy ratkaisuja. Tästä syystä työehtosopimuksiin on lisätty mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti, työpaikalla.
Miksi työnantajat eivät hyödynnä enempää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia?
Tekstiili- ja muotialan työehtosopimukset mahdollistavat hyvin paikallisen sopimisen. Lähes kaikesta voi sopia paikallisesti, mutta tästä huolimatta paikalliseen sopimiseen ja siihen liittyvään hyvään työkulttuuriin panostetaan suhteellisen vähän. Mistä siis kiikastaa?
Työnantajapuoli korostaa usein syyn olevan neuvottelukumppanissa ja tämän joustamattomuudessa. Joissain tapauksissa paikallista sopimista on saatettu yrittää, mutta kun on huomattu, kuinka hankalaa, aikaa vievää ja tuloksetonta neuvotteleminen on, ei tämän jälkeen enää viitsitä yrittää.
Kokemukset ovat saattaneet myös opettaa, että helpointa on mennä työehtosopimuksen vanhojen ohjeiden mukaan tai samalla tavoin kuin aina ennenkin, totutusti ja turvallisesti. Tätä vaihtoehtoa perustellaan usein sillä, että näin työntekijätkin pysyvät tyytyväisinä.
Vielä muutama vuosi sitten ennen koronaa tyypillisin vastaus työnantajilta kuitenkin oli, että ”emme me halua neuvotella – neuvotelkaa te työehdot ja palkat meidän puolestamme”. Tosiasia kuitenkin on, että paras tieto ja osaaminen yritysten asioiden hoitamiseen löytyy aina viime kädessä yrityksiltä ja niiden henkilöstöltä – ei työnantaja- tai työntekijäliitoista.
Ymmärrämmekö me edes, mitä paikallinen sopiminen oikeasti tarkoittaa?
Työoikeuden emeritusprofessori Martti Kairisen mukaan paikallisella sopimisella tarkoitetaan osapuolten tarpeisiin, luottamukseen ja hyötyyn perustuvaa muutosten hallintaa. Tämä määritelmä ei pidä sisällään mitään sopimusoikeuteen liittyvää, vaan jättää täysin avoimeksi sen, miten muutoksen hallintaa yhdessä yrityksen ja sen henkilöstön välillä toteutetaan.
Paikallinen sopiminen voi toki olla sopimuskumppaneiden välistä sopimuksen solmimista jostain konkreettisesta asiasta, mutta ihan yhtä hyvin se on työpaikalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja yhteistoimintaa, sekä neuvottelua asioista, joita pidetään tärkeänä yrityksen menestymiseksi ja työntekijöiden motivoitumiseksi ja sitoutumiseksi työhön ja sen kehittämiseen. Panostetaan siis paikalliseen sopimiseen, sillä hyvä työkulttuuri ei synny itsestään.
Panostetaan paikalliseen sopimiseen -juttusarjalla haluamme kannustaa paikalliseen sopimiseen, sekä hyvän työkulttuurin rakentamiseen tekstiili- ja muotialalla. Paikallisen sopiminen ei edellytä juristin pätevyyttä, eikä sen tarvitse olla vaikeaa. Alkuun pääsee hyvällä vuorovaikutuksella, ja molemminpuolisella luottamuksella. Juttujen esimerkit ovat työmarkkinapäällikkö Tuija Vehviläisen havaintoja yrityksien hyvistä käytänteistä vuosien varrelta.
Tuija Vehviläinen
Työmarkkinapäällikkö, TES- & työlainsäädäntöasiat