Pienpakettiralli kiihtyy entisestään – suomalaiset yritykset pulassa

Vaatealalla on saatu kirjata kvartaali kvartaalilta negatiivisia liikevaihtomuutoksia jo vuosia, ja tänä vuonna myös tekstiiliala on saapunut samaan kuoroon ujon toiveikkaan vuoden 2024 jälkeen. Toinen kvartaali ei sujunut kummaltakaan toivotunlaisesti. Tekstiilialan liikevaihto laski 0,3 prosenttia vuoden takaisesta, kun vaatealalla kirjattiin laskua 1,2 prosenttia. Se oli vaateteollisuuden osalta samalla myös kahdeksas perättäinen kvartaali miinusmerkkisellä kasvulla. Yhteistä molemmille toimialoille on, että etenkin kotimainen kysyntä sakkaa. 

Samanaikaisesti ultrapikamuoti elää ja voi hyvin. Tullin tilastojen mukaan vähäarvoisten, eli enintään 150 euron arvoisten, pakettien tuonti tekstiilin ja muodin osalta oli viime vuonna lähes 78 miljoonaa euroa. Kasvu on hurjaa: vuotta aiemmin tuonti oli 15 miljoonaa euroa. Pakettien määrässä mitattuna lukema on vielä absurdimpi. Lähes 10 miljoonaa pakettia saapui Suomeen sisältäen siis keskimäärin alle 8 euron arvosta tavaraa. Ja tämä määrä pelkästään tekstiilin ja muodin osalta – kokonaisuudessaan näitä pieniä paketteja saapui maahamme 28 miljoonaa kappaletta. 

Se on varsin paljon. 

Luku on niin suuri, että sitä on hankala käsittää. Pelkästään tyhjät paketit voisivat muodostaa kartonkisillan, joka ulottuu Helsingistä Latviaan asti. Ja tässä sillassa olisi mukana vain yhden vuoden ja yhden valtion paketit. Ennusteiden mukaan tänä vuonna Suomeen tuotujen pikkupakettien määrä lähes tuplaantuu, joten Latviasta voidaan rakentaa toinen silta vielä Uppsalaankin. Siinä jää Raippaluodon silta komeasti kakkoseksi. 

Varsin konservatiivisestikin arvioiden voidaan todeta viime vuoden pienpakettien tekstiilin ja muodin osalta vastanneen 15 miljoonaa kiloa. Se on valtava määrä tekstiiliä, joiden laadusta ja kemikaalisisällöistä voimme tehdä vain arvioita ja pistokokeita.  

Tilanne on kestämätön sekä Suomen talouden että ympäristön kannalta. Vähäarvoiset paketit kuormittavat enenevissä määrin ympäristöämme, mutta myös rapauttaa teollisuuttamme. Tasapuoliset kilpailuedellytykset eivät täyty, kun verkkoalustat eivät noudata samoja sääntöjä eurooppalaisten toimijoiden kanssa esimerkiksi tuoteturvallisuuden osalta.  

STJM on budjettiriihiviesteissään peräänkuuluttanut kansallisten viranomaisten yhdessä toteuttamaa tehovalvontaa, jonka voisi ainakin osin kustantaa alle 150 euron arvoisten pakettien tullivapausrajan poistolla. Valvonnan hintalappu on joka tapauksessa pienempi, kuin lovi, jonka ultrapikamuoti ja pienpakettiralli kokonaisuudessaan aiheuttaa kansantaloudelle, ympäristölle ja kuluttajien turvallisuudelle.