- Tiedotteet & lausunnot
STJM budjettiriihestä: T&K-rahoitusta tulee systemaattisesti suunnata kaupallistamisen edellytyksiin
STJM katsoo, että budjettiriihessä tehtyjen yritys- ja T&K-tukiin liittyvien päätösten jälkeen on entistäkin tärkeämpää kohdentaa olemassa olevia tukia sinne, missä uutta kasvua on saatavissa.
Suomen talouskasvun tulevaisuus nojaa aineettomiin investointeihin – brändeihin, designiin, liiketoimintamalleihin ja organisaatioiden pääomaan. Tekstiili- ja muotialan suhdannetilanne on ollut pitkään haastava ja vuoden 2025 toinen kvartaali oli vaateteollisuuden osalta kahdeksas peräkkäinen miinusmerkkisellä kasvulla.
Tukien oikealla kohdentamisella monipuolistetaan ja kasvatetaan Suomen vientiä
Suomen Tekstiilin ja Muodin näkökulmasta on olennaista, että yritys- ja T&K-tukiin kohdistuvat sopeutukset on kohdennettava niin, että ne tukevat Suomen elinkeinoelämän monipuolistumista, viennin kasvua, osaavan työvoiman turvaamista ja reiluja kilpailun pelisääntöjä.
– Nyt kun Business Finlandin innovaatiorahoitusta leikataan, niin sitäkin tärkeämpää on, että edelleen runsaasti käytettävissä olevaa T&K-rahoitusta käytetään viisaasti. Nyt on syytä luopua supistavasta kansallisesta tulkinnasta suhteessa siihen, mitä yhteisesti sovitut valtion tukisäännöt kansainvälisesti mahdollistavat, sanoo STJM:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Permikangas.
– T&K-rahoitusta on systemaattisesti suunnattava muun muassa kaupallistamisen edellytyksiin, mikä nykyiselläänkin on mahdollista.
STJM kiittää budjettiriihen ratkaisuissa sitä, että talouskasvulle ja osaavan työvoiman saavuttamiselle tärkeä koulutussektori säästyi sopeutuksilta.
Erityisesti merkittäviä leikkaustoimenpiteitä viime vuonna osakseen saanut ammatillinen koulutus ei olisi kestänyt lisäleikkauksia. Vuonna 2024 asetetut ammatillisen koulutuksen leikkaukset yhdessä aikuiskoulutustuen lakkautuksen kanssa ovat tarkoittaneet merkittäviä heikennyksiä, jopa koulutuksen lakkautuksia, tekstiili- ja muotialan ammatilliselle koulutukselle eri puolilla Suomea. Tämä on haaste niin kotimaisille alan yrityksille, kuin myös suomalaiselle huoltovarmuudelle.
Puolustusmateriaalihankinnat voivat vahvistaa Suomen kriisikyvykkyyttä monipuolisesti
Budjettiesitys sisälsi myös 6 miljardin euron tilausvaltuudet puolustusmateriaalihankintoihin, joista 4 miljardia euroa on varattu materiaaliseen kehittämiseen. Tämä koskee myös suomalaista tekstiilialaa, joka varustaa ihmisiä poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin.
– On tärkeää, että lisääntyvistä uusista tilausvaltuuksista puolustuksen materiaalihankintoihin suunnataan resursseja myös tuotantokyvykkyysien rakentamiseen ja parantamiseen muun muassa huoltovarmuuskriittisten tekstiilien ja tekstiilivarusteiden tuotannon parantamiseksi Suomessa. Ei riitä, että pelkästään ruokatuotannon osalta huolehditaan tuotantokyvykkyyksistä. Niistä on huolehdittava myös taistelijan varustamisen osalta, sanoo Marja-Liisa Permikangas.
STJM ei ole huolissaan verohelpotusten siirtymisestä kulutuskäyttäytymiseen. Yksityistä kulutusta on paljon, mutta kulutushyödykkeissä, kuten vaatteissa, se ohjautuu tällä hetkellä kiinalaisiin halpaverkkokauppoihin. Hallitus ei ole toistaiseksi kyennyt tilkitsemään tätä krääsäkauppaa. Tehovalvonta ja siihen kohdistettavat resurssit maksaisivat itsensä takaisin kotimarkkinoille suuntautuvan kysynnän kautta.