STJM:n näkemykset hallitusohjelmasta

Suomen Tekstiili & Muoti ry tavoitteli uuteen hallitusohjelmaan tekstiili- ja muotialalle omaa strategista kasvuohjelmaa. Toimialan kannalta oli harmillista, että alan kasvupotentiaalia ei tunnistettu hallitusohjelmassa, mutta hallitusohjelman tavoitteet kehittää elinkeinoelämää saavat liitolta positiivisen vastaanoton.

Teollisuuspoliittisesta strategiasta kasvua myös tekstiiliteollisuuteen

Hallitusohjelma sisältää kirjauksen pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian laatimisesta, jolla pyritään saamaan kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvuun. STJM näkee tämän erinomaisena tavoitteena. Teollisuuspoliittisen strategian laatimisessa on myös kyettävä katsomaan perinteisiä alkutuotanto- ja teknologiapohjaisia toimialoja pidemmälle ja laajemmin. Viennin edistämisen rakenteiden vahvistamisen täytyy tukea myös kuluttajaliiketoiminnan sektoreita, kuten tekstiili- ja muotialaa. Tekstiili- ja muotialalla on globaalisti noin 2 000 miljardin euron markkinat ja suomalaisilla yrityksillä on vastuullisuus-, digitalisaatio- ja kiertotalousosaamisensa turvin mahdollisuus kasvattaa siinä omaa osuuttaan.

Hallitusohjelma painottaa sinällään edelleen tärkeitä elinkeinojen ja viennin kehittämisen kohteita: elintarvikkeet, datatalous, digitalisaatio, metsätalous. Kuitenkin suurimman arvonluonnin näkökulmasta Suomessa tulisi pystyä hyödyntämään taloudellisesti niitä kyvykkyyksiä, jotka liittyvät kulttuuriseen ymmärrykseen ja merkitysten luomiseen. Tämä näkökohta on avainasemassa, kun pyritään luomaan kansainvälisiä kuluttajamarkkinoita ja vientiä kulutushyödykkeille. Tällä sektorilla Suomi alisuoriutuu koulutustasoon sekä naapurimaihin nähden.

Kuluttajaliiketoiminnan kansainvälistämiseen on alettava panostaa systemaattisesti, muun muassa tekstiili- ja muotialalla. Me suomalaiset kykenemme tarjoilemaan kansainvälisesti kiinnostavia merkityksiä muodin ja muiden vastaavien liiketoiminnan sektoreiden aloilla, jos vain päätämme tehdä niin. Toimeenpano vaatii TKI-, sijoitus- ja viennin resurssien oikeaa kohdentamista.

STJM näkeekin erittäin tervetulleena hallituksen avauksen luovien alojen kasvustrategian laatimisesta. Tekstiili- ja muotiala on erinomainen esimerkki toimialasta, jossa yhdistyy mm. perinteinen selluosaaminen, materiaalitekniikka, luova suunnittelu, digitaalisuus ja vastuullisuus, brändäys ja kuluttajaliiketoiminta. Juuri tämän takia näemme, että teollisuusstrategiaa ja luovien alojen kasvustrategiaa on vietävä eteenpäin jatkuvassa vuoropuhelussa osapuolten välillä.

Koulutus, osaaminen & TKI-toiminta

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti lisääntyvää TKI-rahoitusta tulee STJM:kin mielestä kohdentaa toimialaneutraalisti. Kuten parlamentaarisen TKI-työryhmän raportissa todetaan, rahoitusta tulee suunnata myös luoville aloille. Suomalaisen elinkeinorakenteen vahvistumisen ja viennin rakenteen laajenemisen kannalta on tärkeää, että kasvavia TKI-resursseja suunnataan myös luovaan toimintaan sekä etenkin luovan suunnittelun, kaupallistamisen ja brändin rakentamisen rajapinnoille. Suomessa kannattaa panostaa kansainvälisesti kiinnostavien kuluttajaliiketoimintojen kehittämiseen, ei vain luovien suunnittelijoiden ja taitelijoiden kouluttamiseen.

Esi- ja perusopetuksen osalta hallitusohjelmassa korostetaan teknillistä ja luonnontieteellistä pohjaa. Elinkeinoelämän uudistamisessa tarvitaan tieteen ja teknologian rinnalla luovaa osaamista sekä kulttuurista ja yhteiskunnallista osaamista – myös monimutkaisten kansainvälisten kilpailuasetelmien ymmärtämiseksi ja niissä menestymiseksi.

Kirjaus siitä, että ammatillista koulutusta tulee kehittää työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen, on erittäin kannatettava ja tähän on luotava malleja ja kannustimia ammatillisen koulutuksen järjestäjien tueksi.

Suurimpana huolenaiheena näemme, että hallituksen konkreettiset toimet osaajapulan parantamiseksi jäävät hallitusohjelmassa epäselviksi. Tekstiili- ja muotialan yrityksistä yli 70 % kokee, että osaavan työvoiman löytäminen on vaikeaa. Tähän pitäisi ottaa kaikki keinot aina yritysten ja oppilaitosten vuoropuhelun parantamisesta työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseen.

Digitalisaatio ja datatalous muuttavat tekstiili- ja muotialaa

Digitalisaatio ja datatalous muuttavat perustavalla tavalla kaikkia liiketoiminnan sektoreita. Näiden teemojen soveltamiseen eri toimialoilla on pystyttävä panostamaan lisääntyvää TKI-rahoitusta. Digitalisaatio mahdollistaa paitsi tuottavuuden kasvun myös hallitusohjelman edellyttämän puhtaan siirtymän. Datatalouden kasvuohjelmassa on otettava huomioon kaikki toimialat, myös kuluttajaliiketoiminnat.

Digitalisaatiota ja automaatiota, robotiikka mukaan lukien, tarvitaan monilla toimialoilla työvoimapulan takia, näin myös tekstiili- ja muotialalla. TKI-rahoituksella tulee tukea tuotantoprosessien ja edelleen käsityövaltaisten kokoonpanovaiheiden teknologista kehittymistä automaation ja robotiikan suuntaan.

Tekstiilialan huoltovarmuutta voi parantaa kotimaisia arvoketjuja vahvistamalla

Hallitusohjelman mukaan Suomi on turvallinen maa, jolla on myös huoltovarmuudesta nouseva kyky vastata kriiseihin. Tätä kyvykkyyttä tulee erityisesti rakentaa esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvien huoltovarmuuskriittisten tuotteiden osalta. Tällä hetkellä Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa omaan raaka-ainetuotantoon perustuvaa tekstiilituotteiden arvoketjua lopputuotteiksi asti. Huoltovarmuushankintojen tulisi tukea tämän arvoketjun rakentumista. Pandemia ja Ukrainan kriisi osoittivat, miten esimerkiksi henkeen ja terveyteen liittyvien suojavarusteiden, kuten hengityssuojaimet ja ballistiset suojat, saaminen ajoissa ja ilman ulkoisia riskejä on tärkeää.

On erittäin tärkeää, että kirjauksen mukaisesti tutkimusta suunnataan huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen. Tällöin tutkimuksessa on tarkasteltava myös materiaalisen varautumisen ehtoja ja edellytyksiä sekä tutkitun tiedon kautta tuotettava konkreettisia ehdotuksia kokonaisturvallisuuden kannalta varautumisen osalta, jotta niiden perusteella sekä yksityinen että julkinen sektori voi tehdä yhdessä määrätietoisia toimia huoltovarmuuden ja turvallisuuden parantamiseksi

Julkiset hankinnat nousevat huoltovarmuuden osalta erittäin tärkeään rooliin. Ne tulisikin toteuttaa niin, että niiden käytännöissä näkyy samat velvoitteet, jotka asetetaan yrityksille kestävyyden osalta. Ei voi olla niin, että sääntelyvelvoitteet kestävän kehityksen osalta koskevat vain yrityksiä. Julkisessa kysynnässä on noudatettava vastaavia periaatteita julkisen sektorin omissa hankinnoissa. Hinta ei siten voi olla määräävin tekijä.

EU-sääntelyssä pitää kuulua Suomen ääni

EU:n tekstiilistrategian myötä tekstiili- ja muotialalle kohdistuvien, rinnakkaisten toimenpiteiden määrä on valtava. On erittäin tärkeää toimenpiteiden valmistelun edetessä, että Suomen ääni kuuluu riittävän selkeästi ja etupainoitteisesti. STJM:n mielestä hallituksen tavoite tehostaa Suomen EU-vaikuttamista ja ennakkovaikuttamista on erittäin tervetullut. Liiton huolena on, että EU-päätöksenteossa ei kuulla riittävästi pk-yrityksiä, jotka muodostavat valtaenemmistön toimialan yrityksistä.

EU-politiikan osalta tulee varmistaa, etteivät jäsenvaltiot ala muodostaa esimerkiksi nykyisen Green Dealin pohjalta sisämarkkinoita haittaavia jäsenvaltiokohtaisia ratkaisuja kestävälle kehitykselle. Niistä muodostuu toimivien sisämarkkinoiden esteitä ja turhaa hallinnosta taakkaa. Tällaisia tekstiili- ja muotialaan liittyviä maakohtaisia ratkaisuja esimerkiksi digitaalisen tuotepassin osalta on tullut esille Ranskassa. EU-lainsäädäntöaloitteiden osalta eri jäsenmaissa tulisi edetä tasatahtisesti ja yhtaikaa. Tämä tulee varmistaa EU-jäsenvaltioiden kokonaiskoordinaation kautta.