Suomen kannattaa tarttua EU:n kiertotalousohjelman mahdollisuuksiin tekstiilialalle

Tekstiilit ovat yksi keskeinen painopiste tänään julkistetussa Euroopan komission kiertotalouden toimintaohjelmassa. Ohjelma haastaa tekstiilialan yritykset uudistumaan ja muuttumaan, ja samalla se tarjoaa suomalaisille yrityksille paljon mahdollisuuksia.

”Suomessa kehitetään uusia ekologisempia tekstiilikuituja, joiden raaka-aineena käytetään mm. poistotekstiiliä ja olkea. Meillä on lähdössä käyntiin kaksikin eri tekstiilien kierrätyslaitosta, ja tekstiilialan yrityksissä testataan uusia, kestävämpiä liiketoimintamalleja. Suomi voi olla suunnannäyttäjä, kun tekstiilialalle haetaan uuttaa, kestävämpää liiketoimintaa”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Lisäksi suomalaiset kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita tekstiilien kiertotaloudesta. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan jo kolmannes suomalaisista kertoo ottavansa vastuullisuus- ja ilmastokysymykset huomioon vaateostoksilla, ja second hand -kauppa kasvaa.

Tekstiilit korkeammalla kuin koskaan EU-agendalla

EU-komission juuri julkistetussa kiertotalouden toimintaohjelmassa ehdotetaan useita toimenpiteitä, jotka kohdistuvat tekstiilien kiertotalouden edistämiseen.

Tällaisia ovat esimerkiksi tavoite siitä, että tuotteet suunnitellaan kestäviksi ja kierrätettäviksi, myymättä jääneiden tuotteiden hävittämiskielto, julkisten hankintojen ympäristökriteerit sekä jätteiden keräystä ja siirtoa koskevat määräykset.

Jatkotyönä komissio aikoo julkaista EU-tason tekstiilistrategian 2021. Strategialla pyritään edistämään resurssi-intensiivisen tekstiilialan vastuullisuutta ja kiertotaloutta EU-markkinoilla.

”Yksi keino tekstiilien kiertotalouden edistämiseen Suomessa on yhteinen tiekartta, joka vauhdittaa siirtymää. Mallia voi ottaa Suomen muovitiekartasta, joka samalla tavoin tuki EU:n muovistrategian toteuttamista”, Auvinen ehdottaa.

Tiekartalla vauhtia tekstiilien kiertotalouteen

Tiekartta vauhdittaisi kiertotalousliiketoimintaa. Lisäksi se nostaisi esiin suomalaista osaamista ja hyviä ratkaisuja kysymyksissä, jotka ovat kansainvälisesti merkittäviä. Suomi voisi samalla edistää EU-tason ratkaisuja, jotka tukevat yrityksiä kestävän toiminnan ja taloudellisen kasvun yhteensovittamisessa.

”Tekstiilien kohdalla puhutaan usein erityisesti kierrätyksestä eli siitä, miten poistotekstiili kiertää uudeksi tuotteeksi. Se on yksi tärkeä osa kokonaisuutta, mutta kiertotalouteen kuuluvat yhtä lailla myös ympäristövaikutusten vähentäminen sekä uudet palvelut ja liiketoimintamallit”, Anna-Kaisa Auvinen sanoo.

Suomessa voitaisiin kokeilla erilaisia ratkaisuja ja testata niiden vaikutuksia. Esimerkki tästä voisi olla tekstiilituotteiden korjauspalvelujen arvonlisäveron alentaminen, jolla pyritään tuotteiden käyttöiän pidentämiseen.

Uuden liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan myös ajantasaista tietoa käytöstä poistettavien tekstiilien määristä.  Edellinen Suomen ympäristökeskuksen tekemä selvitys tekstiilijätteestä ja sen kierrosta pohjautuu vuoden 2012 tietoihin.