Suomen Tekstiili ja Muoti: Luovan talouden kasvustrategialla vaikutuksia vain riittävillä resursseilla

Luovan talouden kasvustrategian toimeenpano edistää alakohtaisten kasvusopimusprosessien toteuttamista. Yksi tällainen sopimus on tekstiili- ja muotialan Kuluttaja- ja brändilähtöinen tekstiili ja muoti Suomessa 2030.

Lähtökohtana strategiassa on, että kasvu lähtee alan yrityksistä. Tavoitteena on olemassa olevien yritysten kasvu, ei niinkään uusien yritysten määrän kasvattaminen. Kasvustrategiassa tunnistetaan luovien alojen yritysten kansainvälistymisen merkitys niin luovan talouden kasvulle kuin kansantaloudelle.

– On merkittävä askel, että luovan talouden kasvustrategia on saatu valmiiksi. Strategiassa on ansiokkaasti tunnistettu keskeisiä toimenpiteitä alan kansainvälisen kasvun vauhdittamiseksi, ja on tärkeää, että luovien alojen merkitys osana elinkeinoelämää ja vientipotentiaalia tunnustetaan näin selkeästi, toteaa Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Permikangas, joka kuuluu strategiaa työstäneeseen Luovan talouden neuvottelukuntaan.

Tavoitteet ja toimenpiteet kohdillaan – resurssit kysymysmerkki

Suomessa luovien alojen haasteiksi tunnistetaan mm. aineettoman arvonluonnin hyödyntäminen, kansainvälinen liiketoimintaosaaminen, rahoituspolkujen selkeys ja rahoitusvälineiden yhteensovittaminen. Lisäksi strategiassa halutaan vahvistaa luovien alojen roolia osana Suomen maakuvaa ja peräänkuulutetaan – monen muun sektorin tavoin – parempaa sääntelyä.

Haasteisiin vastaa strategian kaikkiaan 24 toimenpidettä, jotka on tarkoitus jalkauttaa vuoteen 2030 mennessä. Strategian visio vuodelle on, että 2030 mennessä luovat alat ovat yksi keskeisistä Suomen kestävää kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia rakentavista sekä aineetointa arvoa tuottavista toimialoista.

– Luovan talouden kasvustrategia kasvattaa liiketoimintaa ja työllisyyttä. Sen avulla hyödynnämme luovien alojen kasvupotentiaalin, totesi julkistustilaisuudessa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Suomessa kyetään hyödyntämään aineetonta arvonluontia edelleen verrattain vähän esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) nosti esiin puheenvuorossaan, että luovan talouden kasvustrategiaa toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden mukaisten resurssien puitteissa. Tämä tarkoittanee vallitsevassa taloustilanteessa rajallisia panostuksia luoville aloille, mikä nousi esille myös julkistustilaisuudessa.

– Olen esittänyt huoleni, että nykyisessä strategiaversiossa ei ole osoitettu konkreettisia resursseja toimenpiteiden toteuttamiseen, toteaa myös Permikangas. – Kokemuksemme tekstiilin ja muodin kasvusopimuksen toimeenpanosta on osoittanut, että tavoitteellinen ja vaikuttava yhteistyö useiden eri toimijoiden kesken vaatii koordinaatioon, valmisteluun ja toimeenpanoon riittävät resurssit. Muutoin vaarana on, että strategiset kirjaukset jäävät hyvistä tavoitteista huolimatta toiveiden tasolle ja kokonaisen sektorin kasvupotentiaali toteutumatta.

– Toivomme, että jo laadittujen kasvusopimusten toimeenpanolle varmistetaan resurssit tai että strategian jatkotyössä tähän haasteeseen tartutaan, jotta strategialla todella olisi mahdollisuus vaikuttaa alan kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman Luovan talouden neuvottelukunnan tehtävänä on edistää kasvustrategian toimeenpanoa ja seurata sen toteutuksen vaikutusta luovan talouden kehitykselle sekä vauhdittaa kasvusopimusmenettelyn käyttöönottoa ja toimeenpanoa vuoteen 2030 asti.