TKI-panostuksia suunnattava myös luovaan ja brändilähtöiseen liiketoimintaan

Valtioneuvosto asetti vuonna 2022 parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmän. Sen päätehtävänä on laatia pitkäjänteinen vaalikautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään T&K-rahoituksen suuntaamisen peruslinjaukset ja täsmennetään rahoituksen käyttöä. Suunnitelman tarkoituksena on myös vahvistaa sitoutumista pitkäjänteiseen T&K-rahoituksen ja -järjestelmän kehittämiseen.

TKI-työryhmän luonnostelemassa suunnitelmassa tunnistetaan erityisesti suomalaisen TKI-järjestelmän keskeisiä kehittämiskohteita ja tarkastellaan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja sen suuntaamista. T&K-rahoitusta tarkastellaan pääasiallisesti strategisella ja periaatteellisella tasolla.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä pyysi sidosryhmiltä näkemyksiä suunnitelman sisältöön alla olevien kysymysten mukaisesti luvuittain.

Suomen Tekstiili & Muoti ry vastasi kysymyksiin alla olevan mukaisesti. Kaikki sidosryhmien vastaukset ovat julkisia ja nähtävissä otakantaa.fi-sivustolla.

TKI-järjestelmä ja T&K-rahoitus
Luvussa 2.1 tunnistettuihin Suomen TKI-toimintaan vaikuttaviin haasteisiin lisäisimme myös yritysrakenteen painottumisen mikro- ja pienyrityksiin sekä merkittävien vientialojen vähäisyyden. TKI-toiminnan piiriin on saatava uusia yrityksiä, jotta Suomen yritysrakenne kehittyy ja syntyy uusia vientiyrityksiä ja -aloja.

Kuten raportissakin osoitetaan, Business Finlandin TKI-rahoitus suuntautuu edelleen vahvasti teknologioiden kehittämiseen. Tämä osoittaa, että esimerkiksi kuluttajaliiketoiminnassa menestymisessä keskeiset brändien TKI-lähtöinen kehittäminen ja luovan osaamisen hyödyntäminen TKI-toiminnassa jäävät edelleen julkisen TKI-rahoituksen ulkopuolelle.

Strategisen tutkimuksen rahoitus suuntautuu korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Pidämme tärkeänä, että yritykset otetaan näihin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin teemoihin nykyistä paremmin mukaan, jotta keskeisiä yhteiskunnallisia muutoksia saadaan myös yritysten avulla aikaiseksi. Raporttiluonnoksesta käy ilmi, että myös yliopistojen tutkimusrahoitus kohdentuu edelleen kapeasti tekniikan, luonnontieteiden ja lääketieteen aloihin. Tämä ei edesauta uusien yritysten ja toimialojen saamista TKI-toiminnan piiriin.

Raporttiluonnos tuo esille, että yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tekevien yritysten määrä on vähentynyt. Lisärahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti Business Finlandin kautta yritysvetoiseen TKI-toimintaan, ja saada sitä kautta TKI-toiminnan piiriin uusia yrityksiä. Yrityksiä tulee saada TKI-toimintaan mukaan aikaisempaa monipuolisemmin eri toimialoilta, myös kuluttajaliiketoiminnasta sekä niiltä toimialoilta, jotka hyödyntävät teknistieteellisen osaamisen lisäksi kaupallista, käyttäytymistieteellistä ja luovaa osaamista.

Luonnoksesta käy hyvin ilmi, miten TKI-panostukset ovat keskittyneet muutamille toimialoille, koska korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa rahoitetaan TKI-toimintaa juuri näitä toimialoja palvelevilla tiede- ja teknologia-aloilla. Pidämme tärkeänä, että TKI-toimintaa rahoitetaan nykyistä laajemmin myös muilla tieteenaloilla, kuten kauppa- ja käyttäytymistieteissä ja luovilla aloilla, jotta suurempi osa yrityksistä pääsee mukaan TKI-toimintaan.

TKI-järjestelmän johtaminen ja ohjaus
Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että uusi TKI-toiminnan lisärahoitus kohdentuu myös muille kuin perinteisesti tuetuille teknillistieteellisille aloille, ja sitä kautta uusille toimialoille ja yrityksille. Tämä monipuolistaa Suomen TKI-pohjaa ja lisää nykyistä useampien toimialojen ja yritysten kilpailukykyä. Jotta ohjaus varmistaa laajemman TKI-pohjan, täytyy myös varmistaa, että tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenistössä on muidenkin kuin perinteisesti TKI-instrumenteilla rahoitettujen tieteen- ja tutkimuksenalojen edustajia.

Osaaminen ja T&K-työvoiman saatavuus
Yliopistoissa työelämän ja tutkimuksen rajapintaan on tuotu työelämäprofessuuri (professor of practice). Ehdotamme, että samaa ajattelutapaa hyödynnettäisiin laajemminkin tutkijaurien kehittämisessä, jotta saataisiin liike-elämäorientoituneita tutkijoita sijoittumaan yrityksiin ja tukemaan yrityksissä tehtävää soveltavaa TKI-toimintaa.

T&K-toiminnan kansalliset painopisteet ja strategiset valinnat
Transformatiivinen innovaatiopolitiikka edellyttää poikkialaista TKI-toimintaa ja sitä tukevia TKI-instrumentteja. Merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia on mahdotonta toteuttaa ilman eri tieteenalojen sekä toimialojen välistä yhteistyötä. Tämä poikkialaisuus on varmistettava myös strategisten painopisteiden valinnassa sekä niihin johtavassa valmistelussa. Perinteisesti vahvojen TKI-intensiivisten teknologia-, tiede- ja toimialojen rinnalle on tuotava uusia aloja, jotta suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu laaja-alaisesti. Vain näin on mahdollisuus saada tuottavuusperusteista kasvua Suomeen. Strategisten painopisteiden valmisteluun on saatava riittävässä määrin eri tieteenalojen sekä luovien alojen edustajia korkeakouluista sekä yrityksistä.

Strategisten valintojen toteuttamiselle luodaan edellytykset laaja-alaisella osallistumisella.

T&K-rahoitus
Rahoituksen kohdentamisessa painotetaan edelleen teknologioiden kehittämistä, mutta esimerkiksi vihreä siirtymä ja sitä tukeva digitalisaatio vaativat merkittäviä panostuksia teknologioiden luovaan soveltamiseen sekä osaamisen kehittämiseen yrityksissä. Näin ollen teknologioiden kehittämisen rinnalla uudella lisärahoituksella on tuettava yritysten TKI-toimintaa teknologioiden luovassa soveltamisessa. Tällä hetkellä pk-yrityksissä hyödynnetään teknologiaa liian vähän kilpailuetua ja -kykyä rakentavalla tavalla. Tämä on tullut esille muun muassa ETLAn viimeaikaisessa selvityksessä (https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/digibarometri-2022-digivihrea-siirtyma/). Teknologian soveltamiseen pk-yrityksissä tulee siis kiinnittää huomiota – varsinkin, jos TKI-resursseja halutaan kohdentaa niin, että tukevat tuottavuuden kautta tapahtuvaa talouskasvua. Monien teknologioiden käyttöönotto, esimerkiksi olemassa olevan tuotantoteknologian käyttö uuteen prosessiin tai uuden tyyppisen materiaalin työstämiseen, edellyttää usein pitkäjänteistä TKI-työtä. Tämän tukeminen on tärkeää. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa digitaalisen tuotepassin käyttöönotto. Esimerkkejä on runsaasti ja hyvin erilaisia.

Suomalainen TKI-panostaminen on edelleen vahvasti teknispainotteista, muut sovellusalat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi luovan ja brändilähtöisen liiketoiminnan TKI-rahoitus uupuu käytännössä täysin, ja uutta lisärahoitusta on suunnattava myös näiden alojen TKI-työhön. Yksipuolistuneella TKI-rahoituksella on pitkälle menevät heijastusvaikutukset aina Suomen viennin rakenteeseen asti. Suomella on uhka jäädä raaka-aineiden ja välituotteiden viejämaaksi, ellei TKI-rahoitusta kohdenneta myös korkeamman jalostusarvon ja lopputuotteiden TKI-toimintaa tukevaksi.

Ammattikorkeakoulujen roolia tulee vahvistaa ja selkeyttää erityisesti teknologian soveltamista painottavassa TKI-toiminnassa. Tarvitaan TKI-instrumentteja ja -toimintamalleja, joilla ammattikorkeakouluja ja pk-yrityksiä kannustetaan soveltamaan teknologioita kilpailuedun ja tuottavuuden kehittämiseksi. Yliopistollinen perustutkimus on usein pk-yritysten tarpeista liian kaukana. Tarvitaan soveltavan TKI-työn tueksi yhteistyöalustoja, jotka kokoavat temaattisesti kehittäjät ja soveltavat yritykset yhteen. Näkemyksemme ja selvitystemme mukaan tässä on paljon tehtävää, esimerkiksi jalostusarvoa nostavan monialaisen TKI-toiminnan osalta.

Yhteiskäyttöisille kehitys- ja testiympäristöille on myös runsaasti tarvetta yritysten TKI-toiminnan tukena. Täysin kaupallisena toimintamallina tällaisen kokoavan palveluverkoston ja täydentävien kehitys- ja testauspalveluiden aikaansaaminen on todella vaikeaa. Vihreän siirtymän toteuttaminen esimerkiksi uusien raaka-aineiden testaamiseksi lopputuotteissa vaatii paljon testaus- ja pilotointityötä, ja tällaista kehittelyä voidaan vauhdittaa toimivilla testaus- ja pilotointiympäristöillä. Näin ollen tutkimusinfrastruktuurien ohella tarvitaan yritysten TKI-toimintaa tukevia pilotointi- ja testausympäristöjä.

Raporttiluonnoksessa nostetaan esille uuden tiedon merkitys sote-rakennemuutoksen toteuttamisessa. Vastaavalla tavalla uutta tietoa tarvitaan eri teollisuusalojen rakennemuutoksessa, joita vauhdittavat vihreä siirtymä, digitalisaatio sekä meneillään oleva valtava regulaatiotyö eri toimialoja koskien.