Suomen Tekstiili & Muoti ry:n näkemyksiä kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaan asetusehdotukseen

Suomen Tekstiili & Muoti ry suhtautuu myönteisesti tekstiilituotteiden ympäristökestävyyden kehittämiseen. EU:n kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetusehdotus (ESPR) ottaa laajasti kantaa tuotteiden kestävyyteen ja pitkäikäisyyteen, korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen sekä tuotteiden ympäristökestävyyttä koskevien tietojen antamiseen. Komissio nostaa tekstiilitoimialan esiin yhtenä keskeisimmistä toimialoista, joka olisi asetuksen velvoitteiden piirissä.

Asetusehdotuksessa esitetyt toimet kasvattavat parhaimmillaan ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden määrää EU-markkinoilla, mutta asettavat samalla nykyistä merkittävästi enemmän pakollisia vaatimuksia tuotteille. Tästä syystä yritystoiminnalle koituvia kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen. Erityisesti pienten yritysten resurssit tulisi huomioida asetuksen valmistelussa ja toimeenpanossa, sillä esimerkiksi tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä Euroopassa 88 % lukeutuu mikroyrityksiin (alle 10 työntekijää) ja 11 % pk-yrityksiin. Kohdennetun tuen lisäksi yrityksille tulisi myös taata riittävä siirtymäaika uusien vaatimusten täyttämiseksi.

EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSET SUUNNITELTAVA HUOLELLISESTI ERI TUOTERYHMILLE

Tekstiilituotteet ovat erittäin heterogeeninen ryhmä tuotteita. Kuluttajille suunnattujen tavanomaisten vaatteiden ja kodintekstiilien lisäksi tekstiilituotteita ovat esimerkiksi terveydenhuollon tekstiilit, hygieniatekstiilit, työ- ja suojavaatteet, julkisten tilojen tekstiilit tai geotekstiilit. Ekosuunnitteluvaatimukset tulisi ensisijaisesti kohdentaa niihin tuoteryhmiin, joiden ympäristövaikutukset ovat suurimmat, kuten kuluttajille suunnatut tuotteet, joiden osuus koko EU:n tekstiilituotannosta on yli 50 %. Tämän lisäksi on kuitenkin tärkeää, että ekosuunnitteluvaatimukset laajennetaan asteittain kattamaan muitakin tuoteryhmiä, jotta voidaan vauhdittaa esimerkiksi kierrätyskuitujen käyttöä rakennusteollisuudessa. Tekstiilitoimialan yritysten näkökulmien huomioiminen tuoteryhmäkohtaisten kriteerien valmistelutyössä on erittäin tärkeää.

Ekosuunnitteluvaatimusten keskiössä tulisi olla tuotteiden kestävyyden parantaminen. Arvion mukaan, suomalaisen tekstiili- ja vaatetusalan epäsuorista (scope 3) päästöistä 89 % aiheutuu tekstiilikuitujen ja materiaalien tuotannosta. Tuplaamalla tuotteiden käyttöikä, voitaisiin toimialan globaaleista päästöistä vähentää lähes puolet.

Tuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin tarvitaan yhdenmukaiset ja tuoteryhmäkohtaiset laskentamenetelmät, jotka mahdollistavat vertailtavuuden ja todenmukaisen viestinnän. Tämä hyödyttää sekä kuluttajia että yrityksiä vihreässä siirtymässä, mikäli ympäristötietokannat pidetään avoimina talouden toimijoille.

Euroopan parlamentti on ehdottanut, että sosiaalisen vastuun näkökulmat tulisi huomioida asetuksessa ympäristökestävyyden lisäksi. Ihmisoikeudet, työelämän oikeudet ja työturvallisuus ovat erittäin oleellinen osa tekstiili- ja muotialan toimintaa. Näkemyksemme mukaan sosiaalisen vastuun edistämisen tulee kohdentua kuitenkin koko yritystoimintaan, eikä yksittäisiin tuotteisiin ja sitä tulee kehittää EU:n yritysvastuulainsäädännön kautta.

Tekstiilituotteiden laatu on suoraan yhteydessä tuotteiden uudelleenkäytettävyyteen ja korjattavuuteen. Tällä hetkellä tuotteiden korjaaminen ei korkean hintansa vuoksi ole kuitenkaan kuluttajille houkuttelevin vaihtoehto, vaan moni ostaa mieluummin uuden tuotteen korjaamisen sijaan. Tuotteiden korjaamisesta tulisi tehdä kannattavampaa sekä kuluttajille että yrityksille. Lisäksi erityisesti kuluttajatuotteiden emotionaaliseen kestävyyteen tulisi yhtä lailla kiinnittää huomiota teknisen laadun lisäksi.

KIERRÄTYSKUITUVELVOITTEET PIDETTÄVÄ MALTILLISINA

Ekosuunnitteluvaatimuksissa esitetään kierrätyskuitujen käyttöön liittyviä velvoitteita. Kierrätyskuitujen käytön kasvattaminen on kannatettavaa päästöjen vähentämisen sekä luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ja tasapuoliset velvoitteet vauhdittavat alan siirtymää kohti kiertotaloutta.

On syytä kuitenkin huomioida, että tällä hetkellä markkinoilla olevat kierrätyskuidut eivät sovellu kaikkiin tuotteisiin ja niiden käyttö saattaa olla ristiriidassa tuotteiden laadun ja pitkäikäisyyden kanssa. Tekstiilialalla kierrätyskuidut ovat vielä suurimmaksi osaksi mekaanisesti kierrätettyjä kuituja, joiden laatu ei vastaa neitseellisiä kuituja, mikä tulisi ottaa huomioon laatukriteerien laadinnassa. Tuotteita koskevat kierrätyskuituvaatimukset tulisikin pitää maltillisina. Jo pieni osuus kierrätyskuituja säännönmukaisesti käytettynä tuo mukanaan myönteisiä vaikutuksia. Lisäksi eri kierrätysmenetelmiin, kuten kemialliseen kierrätykseen, tulee panostaa vahvemmin, mikäli tekstiilituotteille halutaan asettaa pakollisia kierrätyskuitujen käyttövaatimuksia. Toistaiseksi kierrätyskuitujen saatavuus on rajallista.

REILU PELIKENTTÄ KAIKILLE TOIMIJOILLE

Mikäli tuote ei täytä asetusehdotuksen mukaisia tuote- ja tietovaatimuksia, sen ei tulisi päästä EU:n markkinoille. Olemme huolissamme siitä, miten suunnitellut tuote- ja tietovaatimukset kyetään ulottamaan EU:n ulkopuolisiin toimijoihin, jotka myyvät tuotteitaan sisämarkkinoille. Tämän selkeyttäminen on erittäin tärkeää, jotta varmistetaan EU:ssa toimivien yritysten kilpailukyky.

Kannamme lisäksi huolta siitä, miten tuotteiden vaatimustenmukaisuus tullaan asetuksen voimaantulon myötä todentamaan siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta taakkaa yrityksille. Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmentaminen ei voi mielestämme edellyttää kaikkien tuotteiden osalta riippumattoman osapuolen suorittamaa verifioimista tai maksullisia sertifiointeja, mikä on kallista ja vaikuttaa merkittävästi tuotannon läpimenoaikoihin. Asetusehdotuksessa tämä asia on tuotu esiin epäselvästi.

HENKILÖNSUOJAIMET JA CE-MERKINTÄ ASETUKSEN ULKOPUOLELLE

Pidämme tarpeettomana, että asetusehdotukseen on sisällytetty henkilönsuojaimia ja niiden vaatimustenmukaisuuden todentamista koskevaa sääntelyä. Henkilönsuojaimet, joihin muun muassa suojavaatteet lukeutuvat, ovat jo tarkasti säädeltyjä tuoteominaisuuksiensa ja tietovaatimusten osalta. Henkilönsuojaimet tulisikin jättää asetusehdotuksen ulkopuolelle, eikä niihin tule kohdistaa ekosuunnitteluvaatimuksia.

DIGITAALINEN TUOTEPASSI

Asetusehdotus toimii kehyksenä myös tuotteiden ympäristökestävyyttä koskevien tietojen antamiseen. Läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden lisääminen ottamalla tekstiilituotteille käyttöön digitaalinen tuotepassi on mielestämme kannatettava ehdotus.

Digitaalisen tuotepassin käyttöönotto voi parhaimmillaan edistää siirtymää kohti kiertotaloutta sekä parantaa tiedon jakamista ja hallintaa alan toimitusketjuissa. Visioitujen etujen saavuttamiseksi toimenpiteen valmistelussa on kuitenkin tärkeää huomioida tekstiilialan pitkiin ja moniulotteisiin toimitusketjuihin liittyvät haasteet sekä erityisesti mikro- ja pk-yritysten resurssit vastata tietovaatimuksiin. Lisäksi tiedon oikeellisuuteen ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset on pystyttävä ratkaisemaan ennen sääntelyn edistämistä.

Digitaalisen tuotepassiin tulisi sisällyttää vain tuotteen ympäristökestävyyden kannalta oleellista tietoa tuotteista, jotta sen käytöstä ei muodostu kohtuutonta taakkaa yrityksille. Teknisesti toteutuksen tulisi olla helppokäyttöinen ja hyödyntää mahdollisimman paljon olemassa olevia tuotetiedon hallintaohjelmia. Lisäksi sen tulee nojata standardoituun datan hallintaan ja hajautettuun järjestelmään.

Käyttöönoton tulisi tapahtua vaiheittain, yritysten kyvykkyys huomioiden, keräten alussa olemassa olevaa tuotetietoa, jotta haastavan kokonaisuuden ratkaisemisessa päästään alkuun ja tunnistetaan mahdolliset ongelmakohdat alkuvaiheessa. Digitaalinen tuotepassi tulisi suunnitella yhdessä toimialojen kanssa, jotta kattava osaaminen arvoketjuista, olemassa olevista järjestelmistä ja ymmärrys käytännön toteutuksesta voidaan hyödyntää. Lopullisen toteutuksen tulee olla myös yrityksille hyötyä tuottava, jotta tuotepassin rooli luotettavan tuotetiedon mahdollistajana saavutetaan ja muutokseen sitoudutaan laajasti.

Suhtaudumme myönteisesti ehdotukseen digituotepassin eriävistä käyttöoikeuksista, joilla varmistetaan liikesalaisuuksien suojelu. Tuotepassissa olisi lisäksi hyvä olla erilaisia tietonäkymiä eri sidosryhmille, sillä tiedon tarpeellisuus eri toimijoille arvoketjussa vaihtelee. Haastavana nähdään sen sijaan eri kieliversioiden tuottaminen tietovaatimuksiin liittyen. Syötettävän tiedon tulisi lisäksi olla mahdollisimman yhdenmukaista, jolloin tietojen vertailu toimijoiden välillä on mahdollista.

Kansallisia tukitoimia on tarpeellista kohdentaa erityisesti niille toimialoille, joilla digitaalinen tuotepassi on suunniteltu otettavan käyttöön ensimmäisenä, kuten tekstiili- ja vaatetusala.

MYYMÄTTÄ JÄÄNEIDEN KULUTTAJATUOTTEIDEN HÄVITTÄMISKIELTO

Myymättä jääneiden kuluttajatuotteiden hävittämiskielto on lähtökohtaisesti kannatettavaa, ja toimiala on valmis siihen sitoutumaan. Näkemyksemme mukaan sitä ei tulisi kuitenkaan sisällyttää ESPR-asetusehdotukseen, vaan käsitellä jätepuitedirektiivissä.

YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄT JULKISET HANKINNAT

Kestävyyskriteerien ulottaminen myös julkisiin hankintoihin nähdään tekstiili- ja vaatetusalalla kannatettavana ehdotuksena. Tekstiilialan vähähiilisyyttä koskevassa tiekarttatyössä tunnistettiin, että julkisilla hankinnoilla on merkittävä vaikutus vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta tukevien ratkaisujen kysynnän luomiseen ja markkinoiden kasvattamiseen. Jos suuret, julkiset hankkijatahot alkaisivat vaatia tuotteilta esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöä tai ostaa korjauspalveluita, se nostaisi alan toimijoiden mukaan välittömästi tällaisten tuotteiden ja palveluiden tarjontaa. Tekstiilien elinkaaren pidentämiseksi julkisissa hankinnoissa alhaisen hinnan painotusta tulisi laskea ja ympäristökriteerien painoarvoa nostaa.

Suomen Tekstiili & Muoti antoi 20.9.2022 lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevasta asetusehdotuksesta.

Katri Pylkkänen

Asiantuntija, tuotteet, materiaalit, vastuullisuus

+358 41 535 4379
katri.pylkkanen@stjm.fi

Emilia Gädda

Johtava asiantuntija, vastuullisuus ja kiertotalous

+358 41 545 8142
emilia.gadda@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Suomen Tekstiili & Muoti kommentoi monivuotista T&K-rahoitussuunnitelmaa

Tekstiilijätteen kierrätykseen keskittyvä ReHubs-aloite etenee – seuraavaksi perustetaan ReHubs-järjestö tukemaan yrityksiä konkreettisten toimien jalkauttamisessa

Uutishuone