Suomessa on aika ottaa kuluttajabrändit tosissaan

Suomessa puhutaan paljon siitä, miten Ruotsissa on yrityksiä, jotka ovat suunnanneet kuluttajabisnekseen ja luoneet menestyviä brändejä. Usein mainitut H&M, Ikea, Clas Ohlson ja Biltema ovat kaikki esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat rakentaneet menestyksensä vahvaan kuluttajaymmärrykseen ja taitavasti rakennettuun brändiin. Ne eivät ole pelkästään tuotannollisia jättiläisiä, vaan kuluttajabisneksen taitureita. Suomessa sen sijaan kuluttajabrändien kehitys ei ole yltänyt samalle tasolle. Miksi?

Arvelen sen pitkälti johtuvan investointien painopisteistä. Meillä Suomessa arvostetaan edelleen teollisia tuotantolaitoksia ja energiainvestointeja. Niin poliittinen, taloudellinen kuin virkamieseliittikin tunnistaa sen liiketoiminnan arvon, joka perustuu perinteisiin teollisiin tuotantoprosesseihin.

Sen sijaan investoinnit aineettomiin tuotannontekijöihin, kuten brändeihin, designiin, liiketoimintasuunnitelmiin ja -malleihin, organisaation pääomaan, eivät saa samanlaista huomiota. Tämä johtaa siihen, että suomalaiset kuluttajabrändit jäävät helposti paikallisiksi ilmiöiksi ilman todellista globaalia iskukykyä.

Brändit ovat usein yritysten arvokkaimpia omaisuuseriä, koska ne luovat tunnesiteen asiakkaisiin ja erottavat tuotteet ja palvelut kilpailijoista. Nämä tekijät vaikuttavat yritysten pitkän aikavälin kasvuun ja menestykseen, vaikka ne eivät näy suoraan yrityksen taseessa, vaan kuluina tilinpäätöksessä. Kansainväliseen kasvuun tähtääviin kuluttajabrändeihin panostaminen vaatii rohkeata uudelleenajattelua niin yrityksiltä, rahoittajilta ja investoijilta, päättäjiltä kuin koulutus- ja tutkimuslaitoksilta.

Ruotsissa siirtymä jälkiteollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on sujunut ulkopuolelta katsottuna vaivattomasti. Nyt Ruotsin talous pääsee hyötymään siitä valtavasta markkinapotentiaalista, minkä yksityinen kulutuskysyntä luo jokaisella maantieteellisellä markkinalla.

Ikean valikoimastrategi Liljana K. Forssten totesi taannoin Suomen vierailullaan, ettei Ikea voi kehittää asumisen tai nukkumisen ratkaisuja aasialaisille markkinoille tarkastelemalla sitä, miten ruotsalainen asuu ja nukkuu. Tässä yksinkertaisuudessaan monella suomalaisella kuluttajabrändiyhtiöllä lienee paljon opittavaa, miten brändiä ja siihen perustuvia konsepteja, tuotevalikoimaa ja yksittäisiä tuotteita pitää ja tulee sovittaa markkinakohtaisiin vaatimuksiin vientiliiketoiminnassa.

Myönteistä suomalaisten kuluttajabrändiyhtiöiden kannalta tosin on se, että tänä vuonna Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko valittiin maailman vaikuttavimpien liike-elämän johtajien Leaders50-listalle. Ja aiemmin tänä vuonna yksityiset sijoittajat valitsivat hänet vuoden toimitusjohtajaksi. Toivoa siis on!