Tekstiili- ja muotialan kasvusopimus julkaistu: Suomi tarvitsee lisää kaupallista osaamista

Suomen talouden kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi on siirryttävä tuotelähtöisyydestä ja Suomi-keskeisyydestä kohti brändi- ja kuluttajalähtöistä sekä kansainvälistä liiketoimintaa, korostetaan tuoreessa tekstiili- ja muotialan kasvusopimuksessa. Kasvusopimuksen seitsemän priorisoitua toimenpidettä tähtäävät alan uudistamiseen ja Suomen elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Tämä muutos edellyttää aineettomien investointien, kuten brändin, designin ja markkinoinnin, merkityksen ymmärtämistä ja arvostamista.

Tekstiili- ja muotialan yritykset, Business Finland, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Tekstiili & Muoti ry julkaisivat Kuluttaja- ja brändilähtöinen tekstiili ja muoti Suomessa 2030 -kasvusopimuksen, jonka tavoitteena on nostaa kasvuhalukkaiden yritysten kasvuvauhti 2,25-kertaiseksi normaaliin toimialan kasvu-uraan verrattuna.

”Suomen on pystyttävä lisäämään kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrää perinteisten vientialojen rinnalle. Hienoa, että tekstiili- ja muotiala on tarttunut tähän haasteeseen ja lähtenyt luomaan rakenteita kasvun mahdollistamiseksi”, sanoo Sampsa Nissinen, teollisuusneuvos työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suomalaisten yritysten avaimet kansainväliseen menestykseen ovat ennen kaikkea erikoistumisessa, joka nojaa tiukkaan konseptointiin, korkeaan hintapositioon ja vastuullisesti tuotettuun, laadukkaaseen tuotteeseen sekä digitalisaation täysimääräiseen hyödyntämiseen.

“Kotimaiset yritykset ovat perinteisesti pystyneet luomaan fantastisia Nordic Premium -tason tuotteita. Arvo kuluttajatuotteissa luodaan kuitenkin aineettomilla investoinneilla brändiin, asiakaskokemukseen ja kaupallistamiseen, joka tehdään radikaalisti asiakas- ja kuluttajalähtöisellä toimintatavalla. Yhä useammin tässä arvonluonnissa teknologialla on täysin keskeinen rooli eli digitaalisuuden hallinta on yrityksillä tänä päivänä välttämätöntä”, sanoo Elina Björklund, Reiman hallituksen puheenjohtaja ja kasvusopimustyön ohjausryhmän puheenjohtaja.

Kasvusopimuksessa painotetaan, että liiketoiminnan tulee perustua kuluttajalähtöisyyteen, eli dataohjautuvuuteen ja syvälliseen kuluttajaymmärrykseen. Näiden kyvykkyyksien ja prosessien pitkäjänteinen kehittäminen on nähtävä investointina, sillä ilman niitä ei synny aidosti kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluta.

Käytännön toimenpiteitä tukemaan rakenteellista muutosta

Kasvusopimus sisältää seitsemän priorisoitua toimenpidettä, joilla tähdätään kuluttajaliiketoiminnan kasvuun ja vientiin. Toimenpiteet vahvistavat kaupallista ja liiketoimintaosaamista, rakentavat kunnianhimoisempaa toimintaympäristöä ja varmistavat rahoituksen saatavuutta.

”Suomeen on luotava ekosysteemi, joka tukee design-vetoisen kuluttajatuoteliiketoiminnan kansainvälistä kasvua. Tämä edellyttää yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten, rahoittajien, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin välillä”, sanoo Marja-Liisa Niinikoski, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja.

Mallia rakenteelliseen muutokseen voi hakea Tanskasta, missä design- ja lifestyle -alojen kehittämiseen on panostettu jo 20 vuotta ja kehittämiselle on luotu pysyvät rakenteet. Panostuksen myötä design-vetoisista aloista on tullut merkittävä vientivaltti Tanskan taloudelle.

”Tanskassa ja Ruotsissa on ymmärretty syvällisesti, miten asiakkaiden toiminta, tarpeet ja toiveet lopulta määrittelevät ostopäätöksen ja mikä merkitys brändeillä on. Kasvun löytäminen vaatii konkreettisia toimia, rakenteita ja pitkäjänteisyyttä”, jatkaa Niinikoski.

Kasvusopimus on tapa käydä pitkäjänteistä vuoropuhelua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Sopimuksen valmistelu on lähtölaukaus jatkuvalle dialogille ja yhteistyölle, jossa jokaisella osapuolella on oma roolinsa. Elina Björklund korostaa, että julkiset tahot tukevat prosessia, mutta toteutuksessa merkittävä vastuu on yrityksillä.

”Yrityksillä täytyy olla kasvuhalua, kunnianhimoa ja valmiudet oppimaan toisiltaan. Rima täytyy uskaltaa asettaa riittävän korkealle”, korostaa Björklund.

Kasvun tahtotila ja pitkän aikavälin inspiroiva visio kuluttajatuotesektorille

Tulevaisuuden menestymisen mahdollistamiseksi on kuluttajasektorin määritettävä kasvun tahtotila ja visio. Tulevaisuuden kasvun ja kansainvälistymisen kannalta on tärkeää, että kuluttajasektorissa toimenpiteitä suunnataan TKI-toiminnan sekä luovan suunnittelun, kaupallistamisen ja brändin rakentamisen rajapinnoille.

”Näemme että kuluttajasektorilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Kuluttaja- ja asiakasymmärrys voi tuoda yrityksille merkittävää kilpailuetua sekä vauhdittaa uudistumista ja vientiä ei vain tällä sektorilla mutta myös muilla toimialoilla”, sanoo Eeva Salminen, Business Finlandin Senior Director, Health & Consumer Business.

Lataa kasvusopimus täältä. 

Lisätietoja

Marja-Liisa Niinikoski
toimitusjohtaja
Suomen Tekstiili & Muoti ry
puh. +358 40 538 4541

Elina Björklund
hallituksen puheenjohtaja
Reima Group
(haastattelupyynnöt Reiman viestintäpäällikön kautta: Riikamaria Paakkunainen, riika.paakkunainen@reima.com, Puh. +358 20 759 5800)

 

Brändi- ja kuluttajalähtöinen tekstiili ja muoti Suomessa 2030

Kasvusopimus sisältää seitsemän priorisoitua toimenpidettä, joilla tähdätään kuluttajaliiketoiminnan kasvuun ja vientiin.

Lue lisää

Mihail Tchitcherin

Johtava asiantuntija, viestintä & yhteiskuntasuhteet

+358 40 515 1137
mihail.tchitcherin@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Muodistako miljardibisnes Suomeen? SuomiAreenassa keskusteltiin suomalaisen muodin kasvusta

Arvonlisäveron noston aikataulu liian kireä ja heikentää yritysten kilpailukykyä

Uutishuone