Tekstiili- ja muotialan työnantajat sekä alan ammattiliitot vaativat toimialan kasvuohjelmaa hallitusohjelmaan

Tekstiili- ja muotiala voi VTT:n selvityksen mukaan luoda vuoteen 2035 mennessä yli miljardin euron investoinnit sekä yli 17 000 työpaikkaa Suomeen. Toimialan hyödyntämätön potentiaali voidaan lunastaa hyvällä yhteistyöllä yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkisen sektorin kesken – valtion vauhdittamana. Toimialan työmarkkinajärjestöt, Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Teollisuusliitto ry peräänkuuluttavat yhdessä toimialan kehittämistä kokoavia toimia sekä kasvuohjelmaa toimialalle seuraavaan hallitusohjelmaan.

Globaalisti tekstiili- ja muotiala on erittäin merkittävä kasvuala, jossa suomalaiset vahvuudet – ekologisuus ja vastuullisuus – nousevat koko ajan keskeisempään asemaan. Suomalainen tekstiili- ja muotiala kulkee vastuullisuudessaan ja kiertotalouden ratkaisuissa valtaosin muuta Eurooppaa edellä. Alan kasvupotentiaalia on jo alettu lunastaa, tuoreimpana esimerkkinä Kemiin tulossa oleva yli 400 miljoonan euron tekstiilikuitutehdas, mutta tämä voi olla vasta alkua. Edellytykset huomattavaan kasvuun ovat olemassa myös tekstiili- ja muotialan arvoketjun muissa osissa, kuten raaka-aineiden jatkojalostamisessa, kierrätysratkaisujen kehittämisessä, brändiliiketoiminnassa, älytekstiileissä sekä teknisissä tekstiileissä. Nyt kyse on kyvystä kotiuttaa nämä investoinnit Suomeen sekä luoda uusia työpaikkoja.

Toimialan työmarkkinajärjestöt pitävätkin siten erittäin tärkeänä, että tulevassa hallitusohjelmassa tekstiili- ja muotiala nimetään keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Tätä peräänkuulutettiin järjestöjen yhteisessä keskustelutilaisuudessa SuomiAreenan yhteydessä Porissa tiistaina 12.7. Tämä järjestöjen ehdotus tarkoittaisi kirjausta hallitusohjelmaan laaja-alaisesta tekstiili- ja muotialan kasvuohjelmasta, joka sisältäisi kattavasti toimenpiteitä aina osaamisen vahvistamisesta ja koulutuksesta Business Finlandin ohjelmiin.

”Olemme nähneet, miten valtava murros ja työpaikkakato metsä- ja paperiteollisuudessa on tapahtunut. Suomeen on pystyttävä synnyttämään uusia teollisia, korkean jalostusarvon työpaikkoja. Tekstiilikuitujen tuotannossa ja tekstiilimateriaalien jatkojalostamisessa on mahdollisuuksia tähän. Ilman julkisen ja yksityisen sektorin hyvää ja saumatonta yhteistyötä sekä julkisen sektorin panostuksia teolliset siirtymät jäävät syntymättä”, toteaa kemian sektorin johtaja Toni Laiho Teollisuusliitosta.

”Suomalaisella muotialalla on hienoja brändejä ja vastuullisesti toimivia yrityksiä, mutta osaammeko rakentaa niiden avulla merkityksiä ihmisille – muuallakin kuin Suomessa. Brändien rakentamiseen ja kansainvälistämiseen olisi löydettävä sekä koulutuksellisia keinoja että rahoituksellisia ratkaisuja. Tekstiili- ja muotialan kasvuohjelman kautta voitaisiin pureutua näihinkin haasteisiin”, täsmentää teollisuussektorin johtaja Anssi Vuorio Ammattiliitto Prosta.

”TKI-panostuksia tarvitaan tekstiilimateriaalien jatkojalostamiseen ja poistotekstiilistä saatavien kierrätysratkaisujen kehittämiseen – toimialan digitalisaatiota unohtamatta. Tekstiilituotteiden jalostusarvon nostaminen älytekstiiliratkaisuin tai kiertotalouden ratkaisuja ja toimintamalleja kehittämällä pitää suomalaisen tekstiili- ja muotialan kilpailukykyisenä. Digitalisaation vauhdittaminen toimialalla parantaa puolestaan tekstiili- ja muotialan tuottavuutta”, määrittelee toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä.

 

Lisätietoja:

Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Anssi Vuorio, puh. +358 50 564 5376 tai anssi.vuorio@proliitto.fi

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski, puh. +358 40 5384541 tai marja-liisa.niinikoski@stjm.fi

Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho, puh. 050 303 9272 tai toni.laiho@teollisuusliitto.fi

 

Ajankohtaista aiheesta

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset uhkaavat osaavan työvoiman saatavuutta, huoltovarmuutta ja kestävän kehityksen ratkaisuja tekstiili- ja muotialalla

Tekstiili- ja muotialan kasvusopimus julkaistu: Suomi tarvitsee lisää kaupallista osaamista

Uutishuone