Kiina on ylivoimaisesti suurin, Myanmar 18. – Mistä maista Suomeen tuodaan eniten tekstiilejä ja vaatteita?

Kiina on selvästi suurin tuontimaa. Sitä seuraavat Bangladesh, Saksa ja Ruotsi.

Tekstiilejä ja vaatteita tuotiin Suomeen vuonna 2018 yhteensä 2,48 miljardin euron arvosta. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Bangladesh ja Ruotsi. Niistä Kiina on ylivoimaisesti suurin.

Tullin tuontitilastot kuvastavat alan yleistä kehitystä: Alan tuotanto on kasvanut 2010-luvulla eniten Aasian maissa. Samaan aikaan tuonti Suomeen on kasvanut nopeasti juuri Kiinasta, Bangladeshista, Vietnamista, Kambodzasta ja Intiasta. Myös Myanmarin tuonti on ollut voimakkaassa kasvussa.

Kuva: Tekstiilin ja muodin suurimmat tuontimaat 2019. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. (Klikkaa kuva suuremmaksi.)

 

Yli puolet tekstiilin ja muodin tuontimääristä on vaatteita, ja niitä tuodaan kaikista suurimmista tuontimaista.

Tietyistä maista merkittävässä osassa ovat kuitenkin muut tekstiilituotteet. Esimerkiksi Saksasta tuodaan Suomeen paljon teollisia ja teknisiä tekstiilejä, Vietnamista jalkineita. Neuloksia, kankaita ja lankoja tuodaan paljon Italiasta ja Saksasta, sisustustekstiilejä Turkista ja Intiasta.

Tuonti Myanmarista kasvanut

Myanmarin tekstiilituotanto on juuri nyt esillä, koska sitä käsitellään Ylen uudessa Verta, hikeä ja t-paitoja -sarjassa. Myanmar on tällä hetkellä 18. suurin tuontimaa. Sieltä tuotiin vuonna 2019 vaatteita ja tekstiiliä Suomeen 30,5 miljardin euron arvosta.

Tuonti Myanmarista Suomeen on kasvanut nopeasti: Vuonna 2015 tuonnin arvo oli 2,9 miljoonaa euroa, eli tuonti on yli kymmenkertaistunut viidessä vuodessa.

”Myanmar on vastuullisuusnäkökulmasta tekstiilituotannon riskimaa, ja riskimaissa toimiessa on aina noudatettava erityistä huolellisuutta. Sinällään tuotantomaa ei suoraan kerro tuotteen vastuullisuudesta tai vastuuttomuudesta, sillä jokaisessa maassa voi olla sekä hyviä että mahdollisesti huonoja yhteistyökumppaneita”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Kuka vaatteita tuo?

Suurimpia tuojia ovat isot vähittäis- ja tukkukaupan yritykset. Esimerkiksi Myanmarista tuodusta tavarasta lähes kaikessa tuojana ovat tukku- ja vähittäiskaupan yritykset.

Myös suomalaisilla tekstiili- ja muotialan valmistajilla ja valmistuttajilla on tuontia Aasian maista, mutta niillä on runsaasti yhteistyökumppaneita myös Baltian maissa ja muualla Euroopassa sekä esimerkiksi Turkissa.

Mitä tilastot kertovat?

Kannattaa muistaa, että tekstiilialan tuotantoketjut ovat moniulotteisia. Tuontimaa kertoo maan, josta tuote lähtee Suomeen, mutta tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat maasta toiseen. Valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita.

Esimerkiksi puuvillapaidan tuotantoketju voi kulkea vaikkapa seuraavasti: Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista. Puuvillakangas kudotaan Portugalissa. Tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille.

Pientä tilastovääristymää aiheuttaa se, että EU-maiden välisessä kaupassa merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa, jos tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään. Tämän takia esimerkiksi Saksa ja Ruotsi näyttävät tilastoissa todellisuutta suuremmilta tuontimailta.

Tullin tilastoihin sisältyvät kaikki Suomen rajan yli liikkuneet tekstiilin ja muodin tuotteet, riippumatta siitä, millainen yritys niitä vie tai tuo. Tuontitilastot sisältävät siis esimerkiksi valmistajien, valmistuttajien ja vähittäis- ja tukkukaupan yritysten tuomia tuotteita.

Lue lisää tekstiilin ja muodin tavaraviennistä ja -tuonnista tekstiilin ja muodin tavaraviennistä ja -tuonnista.

Lue myös:

5 kysymystä pikamuodista

Tekstiili- ja muotiala tänään, osa 1: Vaatteen pitkä matka puuvillapellolta kuluttajalle