- Puheenvuoro
Vieraskynä: Monipuolisesta kiertotaloudesta Suomen tekstiilialan kilpailuetu
Kierrätystä tarjotaan usein ratkaisuksi globaalin pikamuodin ympäristöhaasteisiin. Kansainvälisten pikamuotijättien kiinnostus kierrätyskuituja kohtaan on käsin kosketeltavaa. Kuitukierrätys on kuitenkin vain osaratkaisu, kirjoittavat Aalto-yliopiston professori Minna Halme ja Finix-hankkeen vuorovaikutusvastaava Sini Suomalainen.
Kiertotalous sisältää monia vaatteiden ja tekstiilimateriaalien arvoa säilyttäviä muotoja. Monipuolinen kiertotalous koostuu kiertotalouden hierarkian eri muodoista (kuvio 1) ja niitä toteuttavien liiketoimintamallien kokonaisuudesta.
- On-demand -mallit vähentävät tekstiilimateriaalien tarvetta, kun vaate valmistetaan vasta asiakkaan tilauksen jälkeen. Tästä esimerkkinä suomalais-pariisilainen Anna Ruohonen: Asiakas tilaa mallistosta mittojensa mukaisen vaatteen, laatukankaista, mieleisistään väreistä. Ei synny hävikkiä ja asiakas kiintyy mittojensa mukaan tehtyyn vaatteeseen.
- Jakamisen ja peräkkäisen käytön liiketoimintamalleja on hollantilainen MudJeans, joka tarjoaa laadukkaita farkkuja kuukausivuokralla – jos rakastuu, saat farkut ostaa omaan käyttöön – ja kierrättää ne vasta monen käyttäjän jälkeen kuiduksi.
- Vaatelainaamot tarjoavat vermeet kokeiluun, vaihtelunhaluun ja erikoistilaisuuksiin – lainaamo tekee bisnestä ja kuluttajalla on käytettävissään enemmän vaatteita, vaikka luonnonvaroja kuluu vähemmän, kun kaikki eivät osta vain itselleen.
- Ninyes tarjoaa fleet management- ja kauppapaikkapalvelua laatubrändeille.
- Emmy on laatubrändien second hand -verkkokauppa, Relove puolestaan vallankumousti kivijalkakirpparin tunnelmalliseksi kahvila & laatuvaatteet -nautinnoksi.
- S-ryhmän Tampereen tavaratalon ylin kerros on kiertotalouskerros, josta saa tuotteita ja palveluita vaatteiden pitkään ikään.
- Menddie tarjoaa vaatteiden korjauspalvelua helposti: lähetä korjattavaksi Menddielle, ompelijoiden verkosto korjaa, Menddie lähettää sinulle takaisin. Helppoa kuin verkkokauppa.
- Haltin Cyclus Parka on suunniteltu kiertotalouteen: osia siitä voi käyttää uudestaan tuotannossa. Patagonia korjaa ja hyödyntää vaatteiden käyttökelpoisia osia eri liiketoimintamalleissaan.
EU:ssa pakolliseksi tulevan tekstiilien erilliskeräyksen ja ansiokkaiden suomalaistenkin innovaatioiden myötä materiaalikierrätystä kuiduksi hypetetään. Ja mikäpä siinä, mutta taloudellisen arvonlisän ja ekologisen arvon säilyttämiseksi on paljon muita mahdollisuuksia.

Pitkä käyttöikä voittaa kierrätyksen
Suomen – ja isossa kuvassa koko Euroopan – kannattaisi politiikkatoimin ja yritysten innovoinnein panostaa kiertotalouden hierarkian yläpäähän. Meillä ei ole koneita ja laitoksia, jossa kierrätyskuidusta voitaisiin tehdä lankaa, siitä kangasta ja edelleen uusia vaatteita massasyötöllä. Tarvittavat investoinnit olisivat valtavia. Vaihtoehto laitosinvestoinneille olisi kuitujen rekkaralli Aasiaan ja vaatteiden ralli takaisin. Kallista ja ekologisesti järjetöntä CO2-lisäystä.
Ekologisesti perusteltua olisi säilyttää ensisijaisesti valmistetun tuotteen ja sen jälkeen materiaalin arvo. Mitä alempana kiertotalouden hierarkiassa liikutaan, sitä enemmän keskimäärin kuluu energiaa, vettä ja kemikaaleja.
Resurssit kuten vesi ja viljelysmaa niukkenevat ja globaali kaupan epävarmuus lisääntyy. Tällöin kiertotalous, arvon säilyttäminen, tuotteiden pitkäikäistäminen ja lähempänä tapahtuva tuotanto- ja kulutussysteemi tulee houkuttelevamaksi. Se lisää ylläpidon, korjaamisen ja lähellä valmistamisen liiketoimintamallien kilpailukykyisyyttä.
Laadukas ja kohtuulliseen kulutuksen perustuva tekstiilisysteemi
Jos haluamme muutosta, tarvitsemme vision, jota kohti kulkea. Tekstiilimuodin kohdalla Suomen visio voisi olla kohtuuperusteinen kiertotalouden tekstiilisysteemi. Kulutus perustuu kohtuullisuuteen silloin, kun vaate ostetaan tarpeeseen ja sitä käytetään niin kauan kuin se kestää – systeemissä, ei välttämättä vain yhdellä käyttäjällä. Kohtuuperusteinen kiertotalouden tekstiilisysteemi voi toteutua eri toimien ja toimijoiden yhteisvaikutuksin. Tarvitaan politiikkatoimia tekemään jätteen tuottamisesta kallista ja kiertotalouden ratkaisuista houkuttelevia. Näin toimisi esimerkiksi huollon ja korjauksen arvonlisäverotuksen alentaminen.
Kiertotalouden liiketoimintamallien yhteydessä toistuu sana ”laatu”. Kiertotaloutta ei ole ilman korkeatasoista suunnittelua, tarkoituksenmukaisia materiaaleja, huoltoa ja aivan viimeisenä kierrätykseen sopivia kuituja.
Huoltaminen, ylläpito, korjaaminen, uudelleenkäyttö, osien hyödyntäminen ja kierrättäminen muuttavat ja uudistavat liiketoimintamalleja. Hyvinvointia vähentämättä ne synnyttävät uutta työtä, josta Suomessa on suurempi osa kuin nykyisen tekstiilitalouden työpaikoista.
Muutos edellyttää laadukkaiden vaatteiden suunnittelua kiertotalouteen ja jo mainittujen kaltaisia uusia liiketoimintamalleja. Niiden lisäksi tekstiilialan murros synnyttää muutakin liiketoimintaa kuin itse tekstiilien valmistuksen: tarpeellisia – ja suomalaisten vahvuusalueita – ovat digitaaliset ratkaisut vaatteiden kierron tueksi sekä konenäön ja optimisen tunnistamisen ratkaisut. Mitä tulee kuluttajiin, nuoret ja naiset Suomessa ovat jo second handin edelläkävijöitä.
Uusi, kohtuuperusteinen kiertotalouden tekstiilisysteemi on mahdollinen. Suomalaisten kannattaa tavoitella siinä edelläkävijyyttä, koska voitettavaa on paljon. Hävittävää? Ei mitään. Meillä ei ole ison volyymin pikamuotiyrityksiä, jotka hyötyvät nykyisestä toimintamallista.

Lisää aiheesta ja Finix-hankkeessa tehtyä tutkimusta:
From Simplistic to Systemic Sustainability in the Textile and Fashion Industry | Circular Economy and Sustainability (springer.com)
Publications – Finix (aalto.fi)
Minna Halme on vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa. Hän johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Finix – kestävät tekstiilisysteemit -hanketta. Sini Suomalainen toimii Finix-hankkeessa vuorovaikutusvastaavana.
Vieraskynä-osiossa julkaistaan Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ulkopuolisten tekstiili- ja muotialan asiantuntijoiden kirjoituksia. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät liiton kannanottoja.