Vihreä ja vastuullinen tekstiili- ja muotiteollisuus voi tuoda työtä Suomeen

Vastuullisen ja käytetyn muodin markkina kasvaa moninkertaisesti.

Suomalaiset tekstiilikuituhankkeet ovat herättäneet laajaa kiinnostusta sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti. Tekstiilialan ja erityisesti kuitutuotannon merkittävästä potentiaalista kerrottiin myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 5.7.2022. Kirjoituksessa tuotiin erinomaisesti esille se, miten merkittäviä tekstiiliraaka-aineen eli kuidun ja lopputuotteen kilokohtaiset hintaerot ovat. Tekstiilikuidun arvo on korkeimmillaan jalostettuna lopputuotteena. Lisäarvoa tuottavat määrätietoinen brändin rakentaminen sekä muotoilu- ja suunnittelutyö. Tähän osaamiseen sekä tuote- ja innovaatiotoimintaan panostamalla voidaan luoda merkittäviä työllistymismahdollisuuksia Suomessa.

Koska merkittäviltä osin tekstiili- ja muotialalla on kyse kuluttajakäyttöön tarkoitettujen tuotteiden valmistamisesta, olisi nimenomaan kuidun jatkojalostukseen ja sen edellytyksiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Maailmanlaajuisen muotimarkkinan koon arvioidaan olevan 710 miljardia euroa ja kasvavan 1,3 prosenttia vuodessa. Vastuullisen ja käytetyn muodin markkina kasvaa moninkertaisesti.

Suomalainen elinkeino- ja innovaatiopolitiikka on ollut merkityksellistä ja vaikuttavaa teknis-taloudellisessa kehittämisessä sekä suomalaisen elinkeinorakenteen uudistamisessa ja sen kilpailukyvyn rakentamisessa. Nyt tekstiili- ja muotialan mahdollisuuksien ja kasvupotentiaalin lunastaminen haastaa tämän perinteisen elinkeinojen kehittämisen viitekehyksen. Valtion elinkeino- ja innovaatiopoliittisia toimia olisi pystyttävä laajentamaan myös brändin rakentamiseen perustuvien kuluttajatuotteiden aikaansaamiseksi ja niiden maailmanmarkkinoille viemiseksi. Kyse ei ole yksittäisestä uudesta elinkeino- tai innovaatiopolitiikan toimesta, vaan laaja-alaisesta kuluttajatuotteiden ja niiden markkinoiden synnyttämisen ja luomisen ymmärtämisestä.

Muotimarkkinan osalta tämä vaatii muun muassa kuluttajakäyttäytymisen syvällistä ymmärtämistä, muodin merkityksen huomioon ottamista yksilön ja yhteisöjen rakentamisessa ja niiden rakentumisessa, alan liikkeenjohdollista koulutusta ja tutkimusta, kasvurahoituksen suuntaamista muotialalle sekä kansainvälistymisen tukea.

Suomen elinkeinojen ja viennin rakenne odottaa monipuolistumistaan. Ekosysteemisellä lähestymistavalla koko tekstiilin ja muodin arvoketju sekä sen liitännäisalat huomioon ottaen voitaisiin ottaa monimuotoinen kasvu- ja uudistumisloikka suomalaisessa elinkeinoelämässä sekä luoda monipuolisesti tulevaisuuden työpaikkoja niin teollisuuteen, brändiliiketoimintaan kuin tutkimukseen ja tuotekehitykseenkin. Tekstiili- ja muotiala tulisikin kirjata tästä näkökulmasta seuraavaan hallitusohjelmaan yhdeksi kehittämisen kohteeksi, jotta vihreän siirtymän potentiaali uusine työpaikkoineen saadaan lunastetuksi.

 

Marja-Liisa Niinikoski, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry

Maria Mäkynen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Ammattiliitto Pro ry

Toni Laiho, kemian sektorin johtaja, Teollisuusliitto ry

 

Teksti julkaistiin Suomen Tekstiili & Muoti ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n sekä Teollisuusliitto ry:n yhteisessä mielipidekirjoituksessa, Helsingin Sanomissa 16.7.2022.

Ajankohtaista aiheesta

Fashion x Growth: How to get Funding for Fashion? -tapahtuma herätti keskustelua muotialan rahoituksesta

Suomen Tekstiili & Muoti ja Fashion Finland: Suomalainen muotiala tarvitsee kasvurahoitusta

Uutishuone