- Puheenvuoro
- Digitalisaatio
Yrityksen digitalisaatio on sen itsensä näköinen
”Tekoälyä tulee joka tuutista ja metaversessäkin piti jo olla. Onko meidän yrityksemme jäljessä teknologioiden kehityksestä ja käyttöönotosta?” Monet yritykset kamppailevat tämän kysymyksen parissa. Julkisen keskustelun luomat paineet eivät kuitenkaan todellisuudessa kerro mitään siitä, mitä yksittäisen yrityksen kannattaisi tehdä. Digitalisaation lyhenteiden mereen on helppo hukkua, ja pelastusvene tuntuu riskittömämmältä suunnata kohti tuttua ja turvallista rantaa. ”Kyllä me on ennenkin Excelillä pärjätty.” Solitan strateginen digitaalinen suunnittelija Marika Piispanen pohtii kirjoituksessaan muotialan yrityksen digipolun onnistumisen elementtejä.
Onnistuneet digiprojektit ovat mahdollisia ihan jokaiselle yritykselle. Onnistumisen todennäköisyydet kasvavat, kun ratkaistaan todellisia haasteita, huomioidaan yrityksen digitalisaation kypsyys, liiketoimintastrategia, tavoitteet ja resurssit sekä uusien teknologioiden vaikutuspiiriin kuuluvat käyttäjät yrityksen sisä- ja ulkopuolella.
Mikään teknologia ei vie yritystä kohti tavoitteita, jos niiden käyttöä ei onnistuta jalkauttamaan. Eikä uutta liiketoimintaa synny, jos kehitetyt (digi)palvelut eivät yksinkertaisesti kiinnosta asiakkaita. Mitään teknologiaa ei myöskään kannata lähestyä itseisarvoisesti. Olen nähnyt monia QR-koodikokeiluja, mutta tiedustellessani niiden suosiota, menestys on jäänyt ohueksi. Monimutkaiset toimintatapojen muutokset, kuten yksilöivien QR-koodien tuottaminen ja niiden liittäminen tuotteisiin, ovat toistaiseksi valuneet hieman hukkaan. Tietysti tämä työ luo hyvää pohjaa EU:n digituotepassille, mutta laajempi arvo on vielä hakusessa. Mikä asiakkaita kiinnostaa? Entä sidosryhmiä? Miksi he haluaisivat skannata QR-koodin? Mitä lisäarvoa he siitä saavat?
Ongelman tarkka määrittely ja ymmärtäminen on erinomainen lähtökohta mille tahansa kehitykselle. Ratkaisemme siis jotain todellista. Tyypillisiä ongelmia ovat esimerkiksi sisäisen tiedonkulun takkuilu, myynnin sakkaaminen, varaston seisominen tai verkkokauppatoimituksien hitaus. Pelkkä ongelman ääneen lausuminen ei riitä, vaan sen juurisyihin on tutustuttava. Tämä ei tarkoita syyllisten etsimistä vaan ongelman avointa tarkastelua ketään syyttämättä. Jokainen tekee työnsä parhaaksi näkemällään tavalla niillä työkaluilla, joita on tarjolla tai joita on tottunut käyttämään. Turvallinen ja avoin ympäristö on paras alusta juurisyiden löytämiselle ja aidosti arkeen asettuvien ratkaisujen kehittämiselle.
Ratkaisuja on paras kehittää aihepiirin todellisten asiantuntijoiden kanssa. Tällä tarkoitan niitä asiantuntijoita, jotka ovat kehityskohteen ympärillä päivittäin. Työntekijät, kumppanit, asiakkaat tai muut sidosryhmät tietävät parhaiten, miksi toimitaan kuten toimitaan. Ratkaisuja on hyvä kehittää ajatustasolla monipuolisesti, ja yhteiskehittää niitä tulevien käyttäjien kanssa. Yhdessä kehitetty myös madaltaa muutoksen kynnystä.
Voittajaratkaisut ovat niitä, jotka ovat käyttäjien kanssa toimiviksi todettuja, teknisesti toteutettavissa, ja maksavat itsensä takaisin. Lopullinen ratkaisu ei välttämättä tarkoitakaan miljardi-investointeja uuteen järjestelmään. Kun ongelmaympäristöstä on riittävän holistinen kokonaiskuva, saattaa käytäntöjen muutoksella ja jalkauttamisella pärjätä.
Silloin, kun digi-investoinnit ovat osa ratkaisua, on tärkeää validoida niiden teho ennen resurssien valuttamista hukkaan. Kokeiluilla selvitetään pienimmällä mahdollisella panoksella kehitettävän kokonaisuuden arvo todellisuudessa. Tuottaako ratkaisu odotettua liiketoiminta-arvoa säästöjen tai tuoton muodossa? Entä käyttäjille: paraneeko työn merkityksellisyys tai asiakaskokemus? Digitaalisten palveluiden muotoilun erikoisosaamisen hyödyntäminen varmistaa, että lopulliset ratkaisut kestävät aikaa ja käyttöä.
Yhteiskehittämistä ja kokemuksia voi jakaa myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien yritysten kanssa. Parhaiden käytäntöjen jakaminen voi parantaa kaikkien tilannetta verkottuneessa maailmassa ja pienessä markkinassa, jossa asiakkaidenkin on helpompi ottaa käyttöön palveluita, jotka ovat jo entuudestaan tuttuja.
Raportissa ”Digitalisaation vaikutukset muotialaan” käsittelemme syvällisemmin digitalisaation lähitulevaisuuden suuntaviivoja ja skenaarioita. Lisäksi annamme yrityksille käytännön ohjeita oman digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen. Kannustan tutustumaan raporttiin – sen voit lukea täältä.
Kirjoittaja, Marika Piispanen on Solitan strateginen digitaalinen suunnittelija, joka vuosikymmen sitten kyllästyi odottelemaan vanhentuneita Exceleitä Pariisista. Sittemmin hän on kehittänyt muotialan järjestelmää, perustanut yhdessä ystäviensä kanssa Muotipodin, opettanut luovaa digitaalista työskentelyä muodin opiskelijoille ja paneutunut Amsterdamissa muodin metaverseen. Lisäksi hän on digituotepassi-aktiivi, joka oli mukana konseptoimassa STJM:n ja Teknologiateollisuuden digituotepassin konseptia ja tekee parhaillaan tutkimusta aiheesta. Muotialan digitalisaatioon erikoistuneena suunnittelijana hänen tavoitteensa on auttaa vaatealan yrityksiä kehittämään strategian mukaista kestävää digitalisaatiota käytännössä.
Kirjoitus on osa Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Digitaalinen murros muotialalla -hanketta, joka on Euroopan Unionin rahoittama – NextGenerationEU.
