EU:n pakkotyökieltoasetus astui voimaan – yritysten vastuu toimitusketjujen läpinäkyvyydestä korostuu

Pakkotyökieltoasetus on hyväksytty ja se astui voimaan 13. joulukuuta 2024. Vaikka asetuksen soveltaminen alkaa vasta vuonna 2027, yritysten on tärkeää ryhtyä valmistautumaan sen vaatimuksiin jo nyt.

Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämistä EU:n markkinoilla koskeva asetus eli niin sanottu pakkotyökieltoasetus varmistaa, että EU:n markkinoille ei päädy tuotteita, jotka on valmistettu pakkotyöllä. Pakkotyöllä tarkoitetaan työtä tai palvelua, joka vaaditaan henkilöltä rangaistuksen uhalla ilman tämän vapaaehtoista suostumusta. Tämä kattaa myös lapsityön ja valtion määräämän pakkotyön.

Asetuksen avulla EU ja sen jäsenvaltiot voivat kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, viennin ja myynnin unionin alueella, mukaan lukien verkkokauppa ja muu etämyynti. Asetus kattaa tuotantoketjun kaikki vaiheet aina raaka-aineen hankinnasta lopputuotteeseen. Sen tavoitteena on tehostaa yritysten riskienhallintaa sekä ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia globaalissa kaupassa.

Soveltamisala ja valvonta

Pakkotyökielto koskee kaikkia EU:ssa valmistettuja ja EU:hun tuotuja tuotteita sekä kaikkia yrityksiä niiden koosta tai toimialasta riippumatta. Valvonnasta vastaavat EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka käyttävät riskiperusteista lähestymistapaa ja hyödyntävät riippumattomia tietolähteitä, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportteja. Suomessa asetuksen toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, mutta toimivaltaista valvontaviranomaista ei ole vielä nimetty.

Tulliviranomaiset ovat keskeisessä roolissa pysäyttämässä pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n rajoilla. Lisäksi kansalaisjärjestöt voivat ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista viranomaisille.

Mitä asetuksen rikkomisesta seuraa?

Jos yrityksen tuotteiden tuotantoketjussa havaitaan pakkotyötä, yritykseltä voidaan vaatia paitsi tuonnin ja viennin keskeyttämistä myös jo markkinoilla olevien tuotteiden takaisinvetämistä. Nämä takaisinvedetyt tuotteet on kierrätettävä, tuhottava tai lahjoitettava kestävästi, jotta niiden uudelleen päätyminen markkinoille estetään. Lisäksi yrityksille voidaan määrätä jäsenvaltiokohtaisesti muita seuraamuksia.

Tuotteiden takaisinvetäminen ja markkinoille palauttaminen on mahdollista vain, jos yritys pystyy osoittamaan, että pakkotyön käyttö on kokonaan lopetettu. Tämä edellyttää muutoksia niin toimintatapoihin kuin tuotantoketjuihin, mikä korostaa yritysten vastuuta toimitusketjujen valvonnassa ja läpinäkyvyydessä.

Toimitusketjun valvonta korostuu entisestään

Vaikka asetus ei luo uusia huolellisuusvelvoitteita yrityksille, se korostaa yritysten vastuuta toimitusketjujen läpinäkyvyydestä. Yritysten on varmistettava, että niiden toimitusketjuissa ei käytetä pakkotyötä, ja tarvittaessa toimitettava viranomaisille yksityiskohtaiset tiedot toimitusketjuistaan. Viranomaiset voivat vaatia näitä tietoja 15 vuorokauden sisällä, ja niitä käytetään mahdollisten rikkomusten tutkimiseen.

Suomen Tekstiili & Muoti tukee yrityksiä valmistautumisessa

Euroopan komissio julkaisee tulevina vuosina ohjeita, jotka tukevat yrityksiä ja viranomaisia asetuksen tehokkaassa toimeenpanossa. Koska pakkotyöasetuksen noudattaminen vaikuttaa merkittävästi toimitusketjuihin, yritysten kannattaa aloittaa valmistelut välittömästi.

Suomen Tekstiili & Muoti ry tarjoaa jäsenyrityksilleen neuvontaa ja tukea muun muassa pakkotyöhön liittyvien riskien tunnistamisessa ja asetuksen vaatimuksiin valmistautumisessa.

Lisätietoja pakkotyöasetuksesta voit lukea EU:n neuvoston verkkosivuilta

Näin varaudut uusiin vaatimuksiin:

  • Toimitusketjun kartoitus: Selvitä raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperä sekä toimittajat.
  • Ihmisoikeusvaikutusten arviointi: Noudata YK:n ja OECD:n huolellisuusvelvoitteen ohjeita.
  • Riskienhallintasuunnitelmat: Laadi toimintasuunnitelmat havaitun pakkotyön poistamiseksi toimitusketjusta.

Emilia Gädda

Johtava asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous

+358 41 545 8142
emilia.gadda@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

STJM mukana edistämässä tekstiilien tuottajavastuun harmonisointia EU:ssa

Lyhytikäisten vaatteiden ostaminen on karhunpalvelus suomalaiselle vaatetusalalle

Uutishuone