Hengityksensuojaimille on tarkat vaatimukset – itse tehty kangasmaski ei suojaa viruksilta

Koronaviruksen leviäminen on herättänyt huolta hengityksensuojainten riittävyydestä Suomessa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertää ohjeita maskin ompelemiseen sekä ideoita viranomaisten auttamiseksi.

”Ihmisillä on vilpitön halu auttaa, ja on hienoa, miten vaikea aika hitsaa suomalaisia yhteen. Tässä on kuitenkin painettava hiukan jarrua, koska hengityksensuojaimille on tiukat vaatimukset ja standardit. Mikä tahansa maski ei yleensä suojaa viruksilta”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

”Huoli tässä on, että ihmiset alkavat käyttää itse tekemiään suojuksia ja tuudittautuvat väärään turvallisuudentunteeseen. Itse tehty kangasmaski ei välttämättä suojaa lainkaan kantajaansa tai ympärillä olevia ihmisiä koronavirukselta. Suurimmilta pärskeiltä sen avulla toki voi välttyä, kuten myös huivia käyttämällä tai hihaan yskäisemällä”, Auvinen sanoo.

Mahdollisuuksia valmistaa selvitetään

Toistaiseksi Suomessa suojavarusteet ovat riittäneet. Huoltovarmuuskeskus on avannut varastonsa terveydenhuollon ja viranomaisten käyttöön.

Suomen Tekstiili & Muoti selvittää parhaillaan jäsenyritystensä kanssa suojainten valmistamisen tarvetta ja mahdollisuuksia Suomessa.

”Haluamme varmistaa sen, että suojavarusteita on jatkossakin tarjolla. Ompelukapasiteettia Suomesta löytyy. Haastavampaa on se, valmistetaanko Suomessa sellaista kuitukangasmateriaalia, joka sopii hengityksensuojaimiin. Suomessa on kuitukangasteollisuutta, mutta ensin on varmistettava, että sen tuottama materiaali sopii myös kasvoille sijoitettavaan henkilönsuojaimeen, Anna-Kaisa Auvinen kertoo.

Erilaista suojaa erilaisilla maskeilla

Erilaisia maskeja on karkeasti jaotellen kahta eri tyyppiä:

1. Kirurginen suu-nenäsuojus, jota hoitohenkilökunta käyttää yleensä suojaamaan potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta. Tämä suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta.
   Suu-nenäsuojuksen voi myös pukea ilma- tai pisarateitse tartuttavalle potilaalle tilanteessa, jossa tätä joudutaan kuljettamaan.
   Suu-nenäsuojukset on CE-merkitty lääkinnällisinä laitteina.  Merkki kertoo suojuksen täyttävän lääkinnällisiä laitteita käsittelevän direktiivin vaatimukset. Näitä ovat EU 2017/745 sekä Suomessa laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 2010/629.
2. Hengityksensuojaimet, jotka suojaavat käyttäjää, kun hoidetaan potilasta, joka sairastaa ilmateitse tarttuvaa tautia. Ne siis käytännössä suodattavat virukset sisään tulevasta ilmasta.  
   Kertakäyttöisiä suojaimia on sekä uloshengitysventtiilillä että ilman uloshengitysventtiiliä. Hengityksensuojaimet jaetaan suojaustehokkuutensa mukaan eri luokkiin: FFP1, FFP2 ja FFP3.
   Suojaimissa tulee olla CE-merkintä, ja niiden on täytettävä henkilönsuojainasetuksen (EU) 2016/425 
   (lähde: THL) 

Hengityksensuojaimeksi saa kutsua ainoastaan tuotetta, joka suojaa kantajaansa esimeriksi ilmassa olevilta taudinaiheuttajilta. Itse tehtyä kasvomaskia ei saa kutsua hengityksensuojaimeksi.

Myynnissä on myös muita kuin CE-merkittyjä maskeja, joiden suojaustaso vaihtelee. Omatekoiset maskit eivät yleisesti ottaen suojaa käyttäjäänsä tartunnalta, eikä myöskään ole takeita, että itse tehty maski suojaa käyttäjän lähipiiriä tartunnalta. 

Tekijäpankki

Jos yrityksesi suunnittelee suojatuotteiden valmistusta, niin voit jättää yhteystietosi tekijäpankkiin.

Kuvassa on kirurginen suu-nenäsuojus.

Lue lisää sivuiltamme:

Hengityksensuojaimien tulee olla vaatimusten mukaisia

Lisätietoa muualla:

THL – Hengityssuojaimien käyttö