Suomi näyttää suuntaa tekstiilien kiertotaloudessa – investointeja tarvitaan koko ketjuun keräilystä käsittelyyn ja lopputuotteisiin

Yrityksillä on halua investoida Suomeen ja rakentaa tänne kiertotalouteen perustuva arvoketju. Suomi voisi toimia yhtenä EU:n tekstiilikierrätyksen keskittymistä.

Tekstiilien kiertotaloutta edistävät investoinnit ja hankkeet ovat edenneet vauhdilla. Esimerkiksi Rester ja Lounais-Suomen jätehuolto avaavat kesällä Paimioon poistotekstiilin käsittelylaitoksen. Infinited Fiber Company puolestaan julkisti äskettäin investoinnin tuotantolaitokseen, joka tuottaa poistotekstiilistä Infinna-uusiokuitua.

Vielä ei kuitenkaan olla niin pitkällä, että loppuun käytetyt housut kiertäisivät Suomessa uudeksi tuotteeksi. Kiertotalouden arvoketju on monipolvinen kokonaisuus, josta puuttuu vielä palasia.

Tekstiilikierron arvoketju

Keräily

Lajittelu

Kuidun avaaminen

Kierrätys (mekaaninen tai kemiallinen)

Langan kehräys, kankaan kutominen, värjäys ja ompelu
TAI
Avatun tekstiilikuidun kierrätys muihin tuotteisiin, kuten komposiitteihin ja muoveihin

”Jos Suomi haluaa aidosti olla johtava kiertotalousmaa, meidän pitää huolehtia, että saamme investointeja arvoketjun eri vaiheisiin. Jos pystymme näyttämään, että meillä vanhat tekstiilit kiertävät saumattomasti uusiksi tekstiilituotteiksi, se on Suomelle valtava mahdollisuus sekä taloudellisesti että maabrändin kannalta”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki.

Suomella hyvät lähtökohdat

Tekstiilien kiertotalouden taloudelliset mahdollisuudet on tunnistettu muuallakin, ja meneillään on kansainvälinen kilpajuoksu. Suomella on hyvät lähtökohdat olla tämän kilpajuoksun kärkikahinoissa, mutta menestys ei synny itsestään.

Tekstiilien erilliskeräys on alkamassa EU-alueella vuonna 2025, ja Suomi kaavailee keräyksen aikaistamista vuoteen 2023.

”Se on erittäin hyvä alku. Täytyy kuitenkin muistaa, että pelkkä keräily ei riitä, vaan tarvitsemme myös seuraavat askeleet: tehokkaan lajittelun, käsittelyn ja jalostuksen uusiksi tuotteiksi”, Satumaija Mäki sanoo.

Poistotekstiiliä voidaan käsitellä mekaanisesti repimällä, kemiallisesti molekyylitasolla kierrättämällä tai termoplastisesti sulattamalla.

Resterin kesällä avattava laitos käsittelee mekaanisesti yrityksiltä poistuvia tekstiilejä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) puolestaan kaavailee rakentavansa Turkuun täysimittaisen laitoksen, joka käsittelisi mekaanisesti koko Suomen kuluttajapoistotekstiilit.

Infinited Fiberin tehdasinvestointi on esimerkki kemiallisen kierrätyksen mahdollisuuksista. Infinna-uusiokuitu valmistetaan poistotekstiilistä, ja raaka-aineen tuottajana toimii Lounais-Suomen jätehuolto.

Investointituista vauhtia ekosysteemin kehittämiseen

Rester, LSJH ja joukko muita edelläkävijäyrityksiä ovat äskettäin jättäneet Business Finlandille hankehakemukset investointiavustuksesta. Kuiduntuotanto ja kuitua edelleen jatkojalostavat yrityskumppanit luovat kestävää, kiertotalouteen pohjautuvaa elinkeinotoimintaa.

”Jos kuidut halutaan jalostaa edelleen vaatteiksi, tarvitaan langankehräämö, jota Suomessa ei tällä hetkellä ole. Kehräämö tarjoaisi kierrätyskuitutuotteille uuden korkean jalostusasteen käyttökohteen ja mahdollistaisi tekstiiliteollisuuden koko arvoketjun muodostumisen Suomeen”, Satumaija Mäki kertoo.

100-prosenttisesti kierrätettyjä lankoja, kankaita ja vaatteita valmistava Pure Waste Textiles Oy onkin hakenut rahoitusta täyden mittakaavan lankakehräämöön. Kehräämö jalostaa erilaisia lankoja kierrätetyistä ja uusiutuvista raaka-aineista tuotetuista tekstiilikuiduista. Näitä lankoja voidaan käyttää tekstiiliteollisuuden eri lopputuotteisiin.

Suunnitteilla olevien investointien yhteenlaskettu arvo on noin 52 miljoonaa euroa, ja niiden myötä Suomesta on muodostuisi yksi Euroopan tekstiilikierrätyksen keskittymistä. Hankkeiden arvioidaan tuovan mukanaan satoja uusia työpaikkoja.

”Kilpajuoksu kiertotaloudessa on maiden välinen. Meillä Suomessa on kaikkien toimijoiden yhteinen etu, jos yhdessä edistämme investointeja ja ketjun rakentamista laajalla skaalalla. Jokainen palanen täydentää toistaan”, Satumaija Mäki sanoo.

Suomesta tekstiilikierrätyksen keskittymä

Suomen Tekstiili & Muoti on ehdottanut yhdessä neljän sisarjärjestönsä ja kattojärjestö Euratexin kanssa, että Suomi voisi toimia yhtenä EU:n tekstiilikierrätyksen keskittymistä. Täällä voitaisiin käsitellä myös lähialueiden, eli Pohjoismaiden ja Baltian poistotekstiilit.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan EU:lle tekstiilistrategiaa. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa tekstiilit on suunniteltu pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Strategia on osa unionin kiertotalouden toimintaohjelmaa.

”Tekstiilien kiertotalous linkittyy vahvasti myös uusiin tekstiilikuituihin, joiden kaupallinen tuotanto Suomessa on käynnistymässä. Kestävistä ja ekologisista tekstiilikuiduista voimme saada Suomelle merkittävän uuden vientituotteen”, Satumaija Mäki sanoo.