Kuluttajille pitää luoda kannusteet vihreään siirtymään

Helsingin Sanomien jutussa (14.2.) kirjoitettiin siitä, millaiset edellytykset vihreä siirtymä luo yrityksille sekä niiden viennille. Vihreän siirtymän osalta on ollut paljon puhetta sekä selvityksiä siitä, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä tähän kohdistuvat julkiset tuet tukevat vihreän siirtymän toteuttamista, sen tarjoaman innovaatiopotentiaalin lunastamista ja sen luomien vientimahdollisuuksien hyödyntämistä.

Hämmästyttävän vähän on keskusteltu siitä, millaiset kannusteet kuluttajille tulee luoda, jotta vihreä siirtymä toteutuu myös kuluttajamarkkinoilla.

HS:n jutussa esimerkkinä tuotiin esille muun muassa puupohjaiset tekstiilikuidut. Kukaan ei kuitenkaan pukeudu suoraan kuituun, vaan kuidusta on valmistettava vaate tai muu tekstiilituote. Lisäksi tällainen tuote kannattaa valmistaa kestäväksi, jotta se kestää käytössään pitkään ja kiertää markkinoilla – materiaalin uusi käsittely kun kuluttaa aina uusia luonnonvaroja.

Kuitenkin tällaisten ekologisempien uusien ja kestävien tuotteiden hinta on ollut kuluttajalle korkeampi kuin esimerkiksi pikamuotituotteiden. Mikä siis saisi kuluttajan maksamaan kestävämmästä vaatteesta enemmän? Kaikki kuluttajatutkimusaineisto kertoo, että valtaosa kuluttajista tekee vaatteiden ostopäätöksen edelleen hinnan perusteella. Kuluttajakäyttäytymistä kuvaavissa tutkimuksissa ajatuksen tasolla kuluttajat painottavat kestävyyttä ja vastuullisuutta vaatehankinnoissa, mutta ostopäätöksen hetkellä ratkaisee hinta.

Mistä siis löytyisivät kannustimet kuluttajalle muuttaa kulutuskäyttäytymistään kestävämpään suuntaan? Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi sähköautomarkkinoiden luomista. Sähköautojen hankintaa kannustettiin poistamalla sähköautoilta autovero. Tämän takia niin sähköautojen kuin myös hybridiautojen määrä liikenteessä on lisääntynyt merkittävästi.

Vastaavia kannusteita olisi luotava myös muilla hyödykemarkkinoilla kiihdyttämään kuluttajien vihreää siirtymää. Vastuullisesti tuotetun ja kestävään käyttöön tarkoitetun vaatteen osalta tuleekin soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa. Jo nykyinen arvonlisäverojärjestelmämme tunnistaa alennetut arvonlisäverokannat. Tällaisen verokannan alentaminen joidenkin hyödykkeiden ja palveluiden osalta on arvokannanotto.

Vastaavasti alennettuja arvonlisäverokantoja tulisi soveltaa kauttaaltaan kierrätettyjen tuotteiden markkinaan sekä saada esimerkiksi vaatteiden korjaus- ja huoltopalvelut kotitalousvähennyksen piiriin. Kuluttaja ei saisi olla vauhdilla etenevän kiertotalousjunan viimeinen vaunu.

Marja-Liisa Niinikoski
toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry

Timo Huhtamäki
toimitusjohtaja, Emmy Clothing Company

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 28.2.2023.