Lausunto: Kiertotaloudesta uusi talouden perusta

Kiertotalous tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille tekstiilialan yrityksille. Suomessa on tehty pitkäjänteistä kehitystyötä poistotekstiilien keräyksen, lajittelun ja kierrätysteknologioiden kehittämisessä.

Parhaillaan valmistellaan myös poistotekstiilien prosessoinnin ja uusien kierrätys- ja biopohjaisten tekstiilikuitujen teollisen mittakaavan tuotannon käynnistämistä.

”On hyvä, että kiertotalouden edistämisohjelma on kunnianhimoinen: pyrkimyksenä pitääkin olla Suomen roolin vahvistaminen kiertotalouden edelläkävijänä. Me edistämme omalta osaltamme vähähiilisyyden ja kiertotalouden toimintamallien kehittymistä tekstiilialalla”, sanoo kiertotalouden ja vastuullisuuden johtava asiantuntija Satumaija Mäki.

”Pidämme myös tärkeänä sitä, että kiertotaloutta lähestytään ohjelmaehdotuksessa laaja-alaisesti, ja että muutosta edistetään sekä sääntelyllä että yritysten ja kuluttajien kannusteilla”, Satumaija Mäki toteaa.

Tekstiilien kiertotalous näkyvästi myös EU:n kiertotalousagendalla

Paljon resursseja käyttävä tekstiiliala on vahvasti esillä myös EU-tasolla, sillä ala on yksi unionin kiertotalouden toimintasuunnitelman ydinaiheista. EU:n tekstiilistrategian työstäminen käynnistyy tänä vuonna.

”Kiertotaloudessa EU-tason sääntely on merkittävässä asemassa.  On tärkeää, että kansallisesti ei lähdetä asettamaan muuta Eurooppaa tiukempia vaatimuksia, vaan vaikutetaan aktiivisesti EU:ssa kiertotaloutta tukevan lainsäädännön kehittämiseen”, Satumaija Mäki sanoo.

Toimenpiteiden keskittäminen resurssi-intensiivisille toimialoille tukisi ohjelman tavoitetta kiertotalous-Suomesta vahvana vaikuttajana maailmalla ja kestävien ratkaisujen tarjoajana. 

Sääntely ja taloudelliset kannusteet tukevat muutosta

Suomessa on tärkeä edistää kiertotaloutta tukevaa lainsäädäntöä. Kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa voi edistää esimerkiksi keventämällä uusioraaka-aineiden käsittelyyn ja kiertotalouskokeiluihin liittyviä ympäristölupaprosesseja.

Systemaattisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan myös uusia taloudellisia kannustimia. Julkisilla hankinnoilla voidaan luoda markkinoita sekä tukea kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen perustuvien ratkaisujen kysyntää. Kiertotalouteen perustuvaa teollista toimintaa on tarkasteltava tasavertaisena muun teollisuuden kanssa. Tällä hetkellä kierrätystoimijat tulkitaan usein jätehuolloksi, jonka sähkövero on muuta teollisuutta korkeampi. Erilainen verokohtelu vääristää hintakilpailua neitseellisten ja kierrätettyjen raaka-aineiden välillä. 

Kiertotalouden on tärkeä perustua markkinaehtoisille ratkaisuille. Muutoksen tueksi tarvittaisiin taloudellisia ohjauskeinoja, jotka mahdollistavat kannattavan kierrätysmateriaalien käytön, synnyttävät markkinoita ja kannustavat liiketoiminnan palvelullistamiseen.

Investointeja uuteen teknologiaan ja jatkojalostukseen

”On tärkeää vahvistaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta, mutta lisäksi tarvitaan investointeja uusioraaka-aineita ja kiertotalousratkaisuja hyödyntäviin laitoksiin. Kun kierrätys- ja biopohjaisten tekstiilien jatkojalostuksen investoinnit saadaan Suomeen, poistotekstiilit saadaan hyödynnettyä lähellä niiden syntypaikkaa”, sanoo Satumaija Mäki.

Tekstiileissä biopohjaisille raaka-aineille saadaan erittäin korkea jalostusarvo. Suomessa kehitetyillä uusilla teknologioilla tekstiilikuituja voi valmistaa lähes mistä tahansa selluloosaa sisältävästä materiaalista: puusta, maatalouden ja elintarviketuotannon sivuvirroista, kierrätyskartongista tai poistotekstiilistä. Se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti. Suomessa valmistetuilla tekstiilikuiduilla voidaan tulevaisuudessa korvata maailman kuitumarkkinoilla erityisesti puuvillaa ja viskoosia. Niiden yhteenlaskettu tuotanto on maailmanlaajuisesti noin 32,7 miljoonaa tonnia vuodessa.

Myös EU:n elpymisvaroja on tarpeen kohdentaa pilotti- ja demonstraatiovaiheen kiertotalousinvestointeihin. Esimerkiksi tekstiilien kierrätyskeskittymän sijoittuminen Suomeen voisi tuottaa arviolta 1 400 uutta työpaikkaa poistotekstiilien keräilyn, käsittelyn ja jalostuksen arvoketjuun. 

Onnistumisen avaimet osaamisessa

Suomessa on Business Finlandin ja ympäristöministeriön tuella rakennettu laajaa tekstiilien kiertotalousekosysteemiä (Telaketju). Sillä on edellytykset palvella myös muita EU-maita tulevaisuudessa. Ekosysteemityön jatkuvuuden turvaamiseen tarvitaan rahoitusta myös tulevaisuudessa.

Tekstiilien kiertotaloudesta ja kierrätysraaka-aineiden jatkojalostamisesta voi luoda Suomessa kannattavaa liiketoimintaa digitalisaation ja automatisaation avulla. Lisäksi digitalisaatio tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia erilaisiin tekstiili- ja muotialan uusiin palvelumalleihin. Digitalisaatioon liittyvän datan saatavuuden ja käytettävyyden edistäminen on kuitenkin välttämätöntä. 

Tekstiilialalla tehdään Suomessa huipputasoista tutkimusta ja edistetään aktiivisesti innovaatioita, jotka liittyvät kiertotalouteen, palvelullistamiseen sekä kiertotalouden mukaiseen tuotesuunnitteluun ja materiaalivalintoihin.

Kiertotalouden perusteet olisi kuitenkin hyvä oppia jo perusopetuksessa. Tekstiilituotteiden elinkaaren pidentämiseksi tekstiileihin liittyvät kädentaidot pitää säilyttää osana perusopetusta ja syventää tietoja pakollisilla opinnoilla toisella asteella ja korkeakoulutuksessa. Tekstiilien tekninen ymmärrys on merkittävää materiaali- ja prosessivalinnoissa.

Lue myös:

Tekstiileistä kestävä pohja Suomen biotaloudelle

Kiertotalousohjelmasta vauhtia tekstiili- ja muotialan ratkaisujen skaalaamiseen

Kohti kestävämpää tekstiilialaa – EU:n tekstiilistrategia tarjoaa suomalaisyrityksille paljon mahdollisuuksia

Fablehti.fi: Tekstiiliala etenee kohti hiilineutraalisuutta – näin yhteiskunta voi vauhdittaa muutosta