Tekstiileistä kestävä pohja Suomen biotaloudelle

Tekstiilikuitujen jatkojalostaminen voi synnyttää suomalaisen biotalouden uuden kivijalan. Se tukee kestävää talouskasvua ja edistää hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tekstiilien jalostusarvo on erittäin korkea, kun käytetään biopohjaisia raaka-aineita. Suomen kansallista biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan – alkuperäinen strategia on vuodelta 2014.

Biotalous

Perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Biopohjaisilla tuotteilla voidaan vähentää ympäristöä kuormittavien aineiden käyttöä.

Hiilijalanjälki

Tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamat päästöt tietyllä ajanjaksolla (yleensä vuoden aikana).

Hiilikädenjälki

Kertoo tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödystä eli potentiaalista päästövähennyksiin.

Jalostusarvo

Mittaa tuotannnon eri tekijöiden yhteenlaskettua arvonlisäystä. Tuotannosta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotus.

Sivuvirta

Pääasiallisen tuotteen valmistuksessa syntyviä  sivutuotteita. Esimerkiksi vaatteiden tuotannon leikkuujäte kannattaa hyödyntää.

Viime vuosikymmeninä tekstiilikuitujen tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet voimakkaasti. Vaurastumisen ja väestönkasvun myötä tekstiilikuitujen kulutuksen odotetaan jatkavan kasvua myös tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä globaaleja kuitumarkkinoita hallitsee synteettinen tekokuitu polyesteri. Sen osuus kaikkien kuitujen tuotannosta on yli puolet. Toiseksi eniten tuotetaan puuvillaa, jonka osuus kaikesta kuitujen tuotannosta on yli neljänneksen.

Polyesterin ja puuvillan tuotantoon liittyvien eettisten ja ekologisten haasteiden vuoksi tekstiiliala etsii jatkuvasti uusia kestäviä vaihtoehtoja näiden korvaamiseen.

Suomessa on kehitetty lukuisia biopohjaisia tekstiilikuituja, joilla on merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia. Kotimaassa valmistetuilla biopohjaisilla kuiduilla voidaan tulevaisuudessa korvata globaaleilla kuitumarkkinoilla erityisesti puuvillaa ja viskoosia. Näiden yhteenlaskettu tuotanto on maailmanlaajuisesti noin 32,7 miljoonaa tonnia vuodessa.

Korkean jalostusarvon tekstiileistä uutta biotalousliiketoimintaa Suomeen

Tekstiilien jalostusarvo on biopohjaisten raaka-aineiden käytössä erittäin korkea.

”Kun sellu jalostetaan langaksi, kankaiksi ja vaatteiksi, Suomessa kehitetyillä uusilla tekstiilikuituteknologioilla päästään noin 6,5-kertaiseen jalostusarvoon perinteiseen selluntuotantoon verrattuna”, kertoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki.

Suomalainen uusien kuituteknologioiden tutkimus- ja kehitystyö on ollut jo pitkään menestyksekästä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi on tärkeää ohjata resursseja myös nykyisen toiminnan kehittämiseen ja koko tekstiilituotannon arvoketjun rakentamiseen.

”Jotta kehitteillä olevien tekstiilikuituteknologioiden tuotantoon investoitaisiin juuri Suomessa, pitää kiinnittää huomiota erityisesti biopohjaisten tekstiilikuitujen jatkojalostamiseen”, Satumaija Mäki sanoo.

Suomesta puuttuu tällä hetkellä tärkeitä tekstiilien valmistusketjun osia, kuten välttämättömät langankehräystoiminnot. Raaka-ainetuotannon kasvun näkökulmasta myös kankaan kudonnan ja neulosten valmistamisen tuotantokapasiteetti on riittämätöntä.

Näihin valmistusketjun osiin on saatava investointeja, jotta tekstiileistä voidaan luoda uutta korkean jalostusarvon biotalousliiketoimintaa Suomeen. Tekstiilikuitujen tuotanto ja jatkojalostus parantaisivat myös Suomen materiaaliomavaraisuutta.

Uudella liiketoiminnalla vauhtia hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseen

Biopohjaisten tekstiilikuitujen jatkojalostaminen langaksi ja materiaaleiksi tukee kestävää kasvua. Se myös edistää hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan siirtymistä.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n viime vuonna toteuttamassa Hiilineutraali tekstiiliala -tiekarttatyössä arvioitiin, että Suomessa valmistettujen biopohjaisten tekstiilikuitujen positiivinen hiilikädenjälki on jo vuonna 2025 noin viisi kertaa suurempi kuin Suomen tekstiilialan nykyinen hiilijalanjälki.

Biotalouden kannalta on olennaista, että korkean lisäarvon tuotteisiin käytetään kestävästi tuotettua biomassaa. Biopohjaiseen tekstiilituotantoon riittää hyvin kotimaista raaka-ainetta, sillä uusilla teknologioilla kuituja voi valmistaa lähes mistä tahansa selluloosaa sisältävästä materiaalista: puusta, maatalouden ja elintarviketuotannon sivuvirroista, kierrätyskartongista tai poistotekstiilistä.

Suomalaisten biopohjaisten tekstiilien valttina olisi myös kokonaiskestävyys. Uusien puhtaiden teknologioiden käytön lisäksi niiden tuotannossa voidaan huomioida kattavasti myös esimerkiksi maankäytön, vedenkulutuksen, kemikaalien ja työolosuhteiden kysymykset.

Tekstiilit tarjoavat Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kestävyyteen perustuvan maabrändin vahvistamiseen – bio- ja kiertotalouteen, korkean lisäarvon tuotteisiin sekä ekologisesti ja eettisesti kestävään tuotantotapaan perustuva tekstiiliteollisuus on ratkaisevassa asemassa koko maailman mittakaavassa.