Miten eurooppalaisesta tekstiilin kierrätyksestä tehdään laajamittaista?

Konsulttiyhtiö McKinseyn tuoreen raportin mukaan tekstiilien suljetusta kierrosta on mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa Euroopassa.

Euroopassa on merkittävä poistotekstiilin haaste. EU:n ja Sveitsin alueella syntyy tällä hetkellä vuosittain noin 7 miljoonaa tonnia poistotekstiiliä vuosittain, ja määrän arvioidaan kasvavan 2 prosenttia joka vuosi. Arvioiden mukaan vuonna 2030 poistotekstiiliä syntyy vähintään 8,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Poistotekstiilistä valtaosa (85 %) on kuluttajakäytöstä poistuvaa tekstiiliä, kuten vaatteet ja kodintekstiilit.

Poistotekstiilistä kerätään tällä hetkellä Euroopassa arviolta vain 30–35 %. Tavoitteena on, että poistotekstiilin määrän kasvaessa myös kerätyn tekstiilin määrä kasvaa. Laajamittaisen keräyksen ja uudelleen jatkohyödyntämisen mahdollisuuksia tarkastellaan tuoreessa McKinseyn laatimassa raportissa, joka julkistettiin 14.7.2022.

Tekstiilien kiertotaloudessa tulisi pyrkiä tekstiilituotteiden ja materiaalien uudelleenkäyttöön, jälleenmyyntiin ja korjaamiseen. Lopulta moni tekstiilituote päätyy kierrätettäväksi uusiksi kuiduiksi. Jotta suljettu kierto eli kuidun muuttaminen takaisin kuiduksi olisi mahdollista, on tekstiilituotannon lineaarisen tuotantomallin muututtava kiertotalouden mukaiseksi arvoketjuksi. Tämä edellyttää laajamittaista keräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön, esikäsittelyn ja kierrätyksen organisoimista.

Tekstiilikuitujen kierrätystä on mahdollista tehdä laajamittaisesti Euroopassa, mutta se edellyttää useiden esteiden ylittämistä. Ensimmäiseksi poistotekstiilien keräysastetta on nostettava merkittävästi. Toiseksi kuitukierrätyksen teknologioita on kehitettävä. Tekstiilituotteita tehdään hyvin monenlaisista kuituraaka-aineista, mikä tekee kuitukierrätyksen hankalaksi ja tehottomaksi. Kuitujen erottelua ja kierrättämistä varten ei ole saatavilla riittävästi teknologisia ratkaisuja, minkä lisäksi kuitujen lajittelun ja esikäsittelyn automatisaatio on alhaista. Lisäksi yhteistyö arvoketjun sisällä eri toimijoiden kesken ei ole riittävän kehittynyttä.

Jos nämä haasteet saadaan ratkaistuiksi kansainvälisellä yhteistyöllä, voi eurooppalaisen tekstiilien laajamittaisen kiertotalouden aikaansaaminen McKinseyn laskelman mukaan tuoda yhteensä vuosittain 3,5–4,5 miljardin arvoiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Näistä vaikutuksista suorat taloudelliset hyödyt liiketoiminnallisina tuottoina alan yrityksille ovat merkittävimmät, arviolta 40–50 % kokonaishyödyistä.

Raportin laskelmien mukaan tekstiilien suljettu kierto voi siis olla kannattavaa liiketoimintaa. Suurimpien markkinoiden nähdään syntyvän uudelleenkäytön mahdollistavaan lajitteluun sekä itse kierrättämiseen. Tekstiilien suljetun kierron aikaansaaminen edellyttää 150–250 keräys-, lajittelu- ja kierrätyslaitoksen verkostoa EU:n ja Sveitsin alueelle.

”Suomi on poistotekstiilien kierrättämisessä edelläkävijä maailmassa. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Paimiossa toimiva Pohjoismaiden suurin poistotekstiilien käsittelylaitos. Sen lisäksi täällä on lukuisia yrityksiä, joilla on sekä osaamista että halua viedä alaa eteenpäin”, toteaa Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.

McKinseyn laatima englanninkielinen raportti ja siitä tehty tiivistelmä ovat ladattavissa yhtiön verkkosivulta maksutta.

Marja-Liisa Niinikoski

Toimitusjohtaja

+358 40 538 4541
marja-liisa.niinikoski@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Textile & Fashion Forum juttusarja: Circular economy models are needed to make textile business more sustainable

Tekstiili- ja vaatealan Porto Convention ja yritysvierailut Portugalissa

Uutishuone