Suhdannekysely: Halpatuontivyöry näkyy suoraan yritysten liikevaihdossa ja kannattavuudessa

STJM:n joulukuun suhdannekyselyssä alan yritykset nostivat suurimmiksi kasvun esteiksi rahoituksen puutteen sekä heikon kysynnän. Heikentynyttä kysyntää selittää osaltaan halpatuontivyöry. Peräti 60 prosenttia tunnisti sen vaikuttaneen kotimaiseen kysyntään. 

– Tilanne on monelta osin haastava. Yli viidennes vastaajista on joutunut panostamaan immateriaalioikeuksien valvontaan ja yli neljännes on joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitään. Halpatuontivyöry on merkittävä haaste, jolla on myös aitoja kansantaloudellisia vaikutuksia, sanoo STJM:n tilasto- ja talousasiantuntija Ville Salonen. 

Useat alan yritykset kertoivat kyselyn avoimissa vastauksissa tuotteiden kysynnän vähentymisestä, heikkolaatuisten tuotteiden vaikutuksista kokonaisten tuoteryhmien maineeseen ja vaikeuksista pysyä kilpailukykyisenä sääntelyn ja halpatuonnin puristuksessa.  

– [On] haasteita pysyä mukana kaikessa standardeihin ja velvoitteisiin liittyvissä asioissa, sillä koko ajan tulee lisää vaatimuksia joka suunnasta. Kilpaile tässä sitten halpojen hintojen kanssa noudattaen eurooppalaista lainsäädäntöä, kertoo vaatealan pienyrittäjä. 

– Laaduttomat halpatuotteet vaarantavat tuoteryhmämme maineen, asiakas ei erota laatuun tai turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kommentoi toinen alan pienyrittäjä. 

Halpatuontiyhtiöiden alhaiset hinnat ja markkinointipanostukset erityisesti digikanavissa ovat myrkyllinen yhdistelmä, kun kuluttajat tekevät ostopäätöksiä edelleen hintavetoisesti. Yhden vastaajan mukaan tällaisessa toimintaympäristössä, jossa suuret ulkomaiset toimijat voivat toimia eri pelisääntöjen mukaan, “tuore kotimainen toimija saa etsiä ihmeitä”. 

– Osalla kuluttajista on vääristynyt käsitys siitä, mitä hyvälaatuisten tekstiilituotteiden tulisi maksaa. Varmaankin halpatuotteilla on osuutta siihen, miksi hyvätkin brändit joutuvat myymään tuotteita isoillakin alennuksilla ympäri vuoden, toteaa keskisuuren vaateyrityksen edustaja. 

Tekstiili- ja muotialan kokonaistilanne edelleen synkkä 

Haasteet toimialalla ovat jatkuneet jo pitkään. Selkeää käännettä ole vieläkään näkyvissä, vaikka vaatteiden valmistuksessa saatiin nyt kauan kaivattu positiivinen kvartaali liikevaihtokehityksen osalta. Joulukuun suhdannekyselyn mukaan alan tunnelmat ovat edelleen mollivoittoiset. 

– Lähes 70 prosenttia yrityksistä kertoi syksyn liikevaihdon olleen viime vuoden syysajan tasoa tai huonompi – eivätkä viime vuoden vertailuluvutkaan olleet hyviä, Salonen kuvaa. – On kuitenkin lupaavaa, että 40 prosenttia vastanneista uskoo vuoden 2026 tuovan positiivisen muutoksen yrityksensä liiketoimintaan. Samanaikaisesti kuitenkin valtaosa – 60 prosenttia – ei usko, eli varsinaista käännettä ei ole syytä odottaa.

Myöskään tulevasta kvartaalista ei odoteta juuri parempaa. Vain 17 prosenttia alan yrityksistä kertoi odottavansa yritystoiminnan laajentumista seuraavan 3 kuukauden aikana.  

– Kotimarkkina on liian pieni, joten kasvu edellyttää kansainvälistä liiketoimintaa. Yritysten kassat ovat tyhjät samalla, kun kansainvälistyminen edellyttää, että siihen pystyisi investoimaan.  Kehitystoimintaan saa taloudellista apua, mutta investointiin kansainvälistymiseen ei, varsinkaan nyt kun messuavustus on myös lakkautettu, toteaa eräs vaatealan pienyrittäjä.