Tekstiili- ja muotiala elää merkittävää murroskautta – liiton kevätseminaarissa peräänkuulutettiin toimialan arvoketjun kokoavaa ja toimialarajat ylittävää kehittämisohjelmaa

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n viimeviikkoinen kevätseminaari keräsi Etelärantaan liiton jäseniä ja sidosryhmien edustajia kuulemaan tekstiili- ja muotialan kasvun näkymistä. Seminaarin vieraaksi saapui myös ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari tuomaan valtiovallan tervehdyksen.

Kevätseminaarin aloitti Suomen Tekstiili ja muoti ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Helynranta puheenvuorollaan. Toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski valaisi omassa puheenvuorossaan tekstiili- ja muotialan tulevaisuusvisiota ja kasvun painopisteitä. Niinikoski kertoi  siitä työstä, mitä liitto on yhteistyökumppaneineen tehnyt viimeisen vuoden aikana suomalaisen tekstiili- ja muotialan kasvumahdollisuuksien tunnistamiseksi. Meneillään oleva maailmanlaajuinen toimialamurros tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vastuullisen ja tietämyspohjaisen tekstiili- ja muotialan rakentamiseksi Suomessa. Toimialan vision mukaan tämän murroksen liiketoiminnallinen hyödyntäminen voi tuoda Suomeen yli miljardiluokan investoinnit ja 17 000 työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari puhui omassa esityksessään tekstiili- ja muotialan potentiaalista nousta kestävän kiertotalouden edelläkävijäksi. Esimerkeillään alan tuoreista edistysaskeleista, kuten Hiilineutraali tekstiiliala 2035-sitoumus, kotimaiset kuituinnovaatiot ja Paimion poistotekstiilien jalostuslaitos, ministeri korosti myös sitä, että monella tapaa suomalainen tekstiili- ja muotiala on jo alansa edelläkävijä. Ministeri Emma Kari painotti myös poliittisten päätöksentekijöiden vastuuta toimialan suunnasta ja toimintaedellytyksistä. ”Poliitikkojen tehtävä on luoda reunaehdot sille, ettemme ylitä maapallon kantokykyä ja että vastuulliset yritykset voivat menestyä.”

Myötätuuli suomalaiselle tekemiselle

Seminaarin paneelikeskustelun aiheena oli tekstiili- ja muotialan ekosysteemin rakentaminen. Toimittaja Jani Niipola johdatti keskusteluun Spinnovan toimitusjohtaja Janne Porasen, Reiman toimitusjohtaja Elina Björklundin, Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarnin sekä Andritz Oy:n teknologia ja kuituinnovaatioiden varapääjohtaja Hannu Råmarkin.

”Maailman suurimmat tekstiiliyhtiöt tulevat nykyään Suomeen katsomaan miten täällä tehdään asioita”, Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen kiteytti paneelin aluksi. Toimialan murros, ja puuvillan ja synteettisten kuitujen ongelmat maailmalla ovat kääntäneet katseet ja odotukset selluloosapohjaisiin kuituihin, joissa suomalaisilla on sekä osaamista että tahtoa kehittää alaa eteenpäin. Muutosta tukevaa kehitystä on tapahtunut myös regulaatiopuolella. Ekosysteemin onnistunut rakentaminen edellyttää kuitenkin kehitystä ja aktiivisia kehittämistoimia läpi arvoketjun. ”Suomessa ei ole lainkaan langanvalmistusta  – ennen valmista myytävää tuotetta, kuidusta täytyy tehdä ensin lankaa ja langasta kangasta. Siksi teimme investointipäätöksen omaan kehräämöön”, Poranen kertoo.

Syitä tekstiili- ja muotialan murrokselle ja Suomen roolille alan suunnannäyttäjänä on monia. ”Ollaan muututtu ihmisinä ja kulttuurina. Nyt vallitsee myötätuuli suomalaiselle tekemiselle – sille, että tehdään rehellisesti ja kunnolla. Toisaalta digitaalisuus on aikaansaanut sen, että kaikki tietää kaikesta kaiken, vähän niin kuin oltaisiin torilla. Läpinäkyvyys kannattaa”, Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund tiivistää.

Anni Leiponen

Asiantuntija, viestintä

+358 50 345 3517
anni.leiponen@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Textile & Fashion Forum juttusarja: Circular economy models are needed to make textile business more sustainable

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle huoltovarmuusselonteosta

Uutishuone