Tekstiili- ja muotialan murros luo kestävää kasvua

Suomalaiset bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen ja -materiaalien valmistajat hyötyisivät alan kehittämisohjelmasta. Lisäksi muotiala kaipaa kasvuohjelmaa, joka vauhdittaisi brändiliiketoimintaa ja vientiä, kirjoittaa Emilia Gädda biotalous.fi-palvelun blogissa.

Olemme tottuneet kuulemaan globaaleista, pitkistä ja haavoittuvista tekstiilien arvoketjuista, joissa raaka-aineen viljely ja tuotanto, langan ja kankaan valmistus ja tuotteen ompelu tapahtuvat eri paikoissa, eri puolilla maailmaa.

Valtaosa tekstiileistä valmistetaan joko öljystä tehdystä polyesterista tai neitseellisestä puuvillasta. Niiden tuottaminen kuluttaa yleensä paljon energiaa, vettä, kemikaaleja ja luonnonvaroja sekä aiheuttaa ilmastopäästöjä.

Tekstiilituotteista suurin osa tuodaan EU:hun. Tekstiilien kulutuksen arvioidaan aiheuttavan ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta neljänneksi suurimmat kielteiset vaikutukset ruoan, asumisen ja liikenteen jälkeen. Veden ja maan käytön kannalta tekstiilit aiheuttavat kolmanneksi suurimmat kielteiset vaikutukset.

Maailmanlaajuisesti tekstiili- ja muotiala elää kuitenkin merkittävää murroskautta. Vastuullisuus ja digitalisaatio muuttavat alaa ennennäkemättömällä tavalla ja haastavat olemassa olevia toimintamalleja ja arvoketjuja.

Suomessa tähtäämme määrätietoisesti kohti entistä kestävämpiä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja.

Tekstiilituotteiden arvoketju – lineaarisesta mallista kiertotalouteen

Biotaloudesta vauhtia tekstiilialan murrokseen

Kun tekstiilituotannon ympäristöongelmiin etsitään ratkaisuja, tärkeään rooliin nousee biotalous: uudet, kestävästi tuotetut bio- ja jätepohjaiset raaka-aineet, materiaalien kierrätys ja suljettu kierto sekä niihin liittyvien teknologioiden, innovaatioiden ja osaamisen kehittäminen.

Suomessa on tehty pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä, joten täällä on erinomaista osaamista ja valtavasti mahdollisuuksia keksintöjen vientiin. Perinteisten raaka-aineiden, kuten puuvillan tai polyesterin, käyttöä tekstiilituotteissa voidaan korvata tulevaisuudessa kotimaisilla puhtailla teknologioilla ja innovatiivisilla bio- ja jätepohjaisilla kuiduilla. Näitä tuottavat esimerkiksi jyväskyläläinen Spinnova ja Kemiin tekstiilikuitutehdasta rakentava Infinited Fiber Company.

Suomalaisen biotalouden arvonlisän kasvattamiseksi on ensiarvoisen tärkeää käynnistää bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen ja materiaalien ja niiden korkean arvonlisän jatkojalostuksen kehittämisohjelma. Ohjelman avulla on mahdollista kehittää ja täydentää arvoketjua, jota tekstiilialan suljetun kierron ja korkean arvonlisän tuotanto edellyttää. Näin edistetään Suomen profiloitumista bio- ja jätepohjaisen tekstiilialan keskittymäksi EU:ssa.

Jotta saadaan aikaan vahva tekstiilien arvoketju, on tärkeää tunnistaa myös ketjun loppupään korkein, brändeihin nojaava arvonlisä. Sitä varten tekstiili- ja muotiala tarvitsee monivuotisen strategisen kasvuohjelman, jolla vauhditetaan brändiliiketoimintaa ja vientiä.

Faktat:

Tekstiili- ja muotiteollisuus on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista teollisuudenaloista. Pelkästään EU:ssa alan liikevaihto oli vuonna 2020 noin 127 miljardia euroa.

Suomessa tekstiili- ja muotiala työllistää laajasti tarkasteltuna lähes 18 000 ihmistä ja tekee 3,95 miljardin euron liikevaihtoa.

Alan tulevaisuusvision mukaan tekstiili- ja muotiala voi luoda oikeilla toimenpiteillä ja tuilla yli miljardin euron investoinnit Suomeen. Samalla alalle voi syntyä 17 000 uutta työpaikkaa, mikä luo yhteiskunnallista arvonlisää.

Kirjoitus on julkaistu biotalous.fi-palvelussa.

Emilia Gädda

Johtava asiantuntija, vastuullisuus ja kiertotalous

+358 41 545 8142
emilia.gadda@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n näkemyksiä kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaan asetusehdotukseen

Tekstiilijätteen kierrätykseen keskittyvä ReHubs-aloite etenee – seuraavaksi perustetaan ReHubs-järjestö tukemaan yrityksiä konkreettisten toimien jalkauttamisessa

Uutishuone