Tekstiilien kiertotalous murroksessa

Tekstiilien kiertotalous on parhaillaan murroksessa, sillä laajennettu tuottajavastuu tekee tuloaan, eikä sen sisällöstä tai toteutustavasta ole vielä selvyyttä. Tämän vuoksi alan kiertotalouden kehittyminen on jäänyt vähän paitsioon.

Kiertotalous kurssinmuutoksessa – lainsäädäntö ja yhteistyö

Emilia Gädda, vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntija, Suomen Tekstiili & Muoti ry:sta kertoo, lähitulevaisuudessa alan trendeissä näkyykin erityisesti muuttuvan lainsäädännön vaikutukset. Lainsäädännön muutokset nähdään monien toimijoiden silmissä myös alan suurimpana haasteena.

”Lainsäädäntö ohjaa jatkossa yhä enemmän kiertotalouden suuntaan. Yritykset kehittävät yhä enemmän työtään kiertotaloudessa, ja kumppanuuksien löytäminen tähän toimintaan on keskiössä”, hän sanoo.

Työvaatteita valmistavassa Touchpointissa vastuullisuusasiantuntijana työskentelevä Anni Wulff-Kokko huomauttaa, että kiertotalouden ymmärrys on vielä hataralla pohjalla.

”Kierrätyksestä kyllä puhutaan paljon, mutta varsinaisesta kiertotaloudesta ei vielä ole selkeää käsitystä. Trendinä päätään kuitenkin nostaa yritysten väliset yhteistyöt aiheen parissa, mikä on tietenkin hienoa”, hän painottaa.

Veera Maunula, Sales and Business Development Manager, Lindströmin Helsingin tulosyksiköstä, on huomannut trendinä myös asiakkaiden kasvavan kiinnostuksen kiertotaloutta kohtaan.

”Luotettavaa dataa vastuullisuudesta vaaditaan yhä enemmän. Sertifikaatit ovat tulleet entistä tärkeämmiksi näiden osoittamisessa. Lisäksi lähituotanto kiinnostaa asiakkaita koko ajan enemmän ja yhteistyökumppaneita halutaan etsiä paikallisesti”, hän kertoo.

Kiertotalouden edelläkävijä luo arvoa ylijäämämateriaaleista

Tekstiilien kiertotalouden parissa useita vuosia liiketoimintaa toteuttanut Globe Hope on alalla edelläkävijä. Yritys valmistaa tuotteita, kuten laukkuja, vaatteita ja asusteita, hyödyntämällä ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleja. Toimitusjohtaja Jan Timm Utecht korostaa, että kiertotalous on yrityksen toiminnan ydintä.

”Globe Hopessa on opittu, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa on avain onnistumiseen kiertotaloudessa. Esimerkiksi yhdestä onnistuneesta projektista oli, kun yritys hyödynsi sairaalatekstiilien ylijäämää uuden tuotesarjan luomisessa. Kyseinen projekti osoitti, kuinka tärkeää on yhdistää suunnitteluosaaminen ja materiaalitietoisuus, ja miten näiden kautta voidaan luoda arvoa myös haastavista materiaaleista”, hän kuvailee.

Muita haasteita tekstiilien kiertotalouden kehittämisessä ovat muun muassa prosessien muutoksiin tarvittavat investointitarpeet, sekä materiaalivirtojen epävarmuus. Varsinkin pienemmillä toimijoilla investointien suuruus saattaa rajoittaa toiminnan kehittämistä.

Ratkaisuja kiertotalouden haasteisiin

Haastatellut tunnistivat myös ratkaisuja kiertotalouden haasteisiin. Tiedon lisääminen sekä kunnallisten toimijoiden, päättäjien, kuluttajien kuin yritystenkin suuntaan oli useiden vastausten keskiössä. Eri toimijoita pitää tavoitella eri kanavia pitkin.

”Paikallisten vaikuttajien rooli on merkittävä, sillä he voivat lisätä kuluttajien tietoisuutta kiertotaloudesta ja vauhdittaa laajempaa muutosta”, pohtii Maunula. Pelkkä viestintä ei kuitenkaan riitä, sillä alalle tarvitaan laajasti uutta osaamista niin hankintoja kuin kierrätystoimintoja toteuttaville toimijoille. Lisäksi tietenkin kaivataan kehitystä tukevaa, pysyvää rahoitusta.

”Ratkaisut kiertotalouden haasteisiin ovat koulutuksen lisääminen ja tavaroiden käyttöiän pidennyksen korostaminen eli kiertotalouden hierarkian korostaminen. Myös julkisiin hankintoihin tarvitaan kiertotalouskulma mukaan”, Wulff-Kokko korostaa.

Yhteistyö avainasemassa: ratkaisuja yli toimialarajojen

Haasteiden kääntöpuolelta löytyvät kuitenkin mahdollisuudet, joita kiertotalous tarjoaa paljon. Gäddan mukaan varsinkin uudet liiketoimintamallit ja datan hyödyntäminen tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia.

”Kiertotalouden ympärille voi rakentaa täysin uudenlaisia palveluja ja tuotteita. Digitalisaatio voi parantaa materiaalien jäljitettävyyttä ja kierrätysprosessien tehokkuutta”, vahvistaa myös Utecht.

Suurimpana mahdollisuutena kaikki haastatellut näkivät yhteistyön paitsi tekstiilialan sisällä, myös muiden toimialojen kanssa.

”Yhteisössä löydetään ratkaisut, joten kaikkien haasteet ja tarpeet tulisi vain pöydälle ja alkaa keskustelemaan. Ovet kannattaa pitää auki poikkialaisesti, sillä mikään toimiala ei voi toteuttaa kiertotaloutta yksin”, Wulff-Kokko muotoilee.

”Yhteistyön lisääminen eri toimialojen ja erilaisten organisaatioiden välillä on avainasemassa. Myös keskinäinen keskusteluyhteys, jopa kilpailevien toimijoiden kanssa, on tärkeää, koska kiertotalouden tavoitteet ovat yhteiset”, Maunula vahvistaa.

Kiertotaloudesta puhuttaessa jää turhan usein huomiotta se, että kiertotalous on paitsi ympäristöteko, myös taloudellinen mahdollisuus.

”On tärkeää, että eri toimijat – yritykset, kunnat ja kuluttajat – tekevät yhteistyötä ja näkevät kiertotalouden mahdollisuutena luoda arvoa”, Utecht painottaa.

Kunnallinen jätehuolto tukee tekstiilin kiertotaloutta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY hoitaa poistotekstiilin keräystä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Vuosien saatossa poistotekstiilin keräykseen on tullut muutoksia, jotta keräyksestä saadaan mahdollisimman toimivaa ja vaivatonta myös asukkaan näkökulmasta.

”Pääasiassa kauppakeskuksissa sisätiloissa olevat keräyspisteemme ovat asukkaille helposti saavutettavissa ja niissä tekstiilit ovat säältä suojassa. Samoissa keräyspisteissä on usein myös muiden toimijoiden keräyslaatikoita hyväkuntoisten tekstiilien lahjoituksia varten”, kertoo HSY:n toimintovastaava Joonas Enqvist.

Keräyspisteiden sijoittelu ja keräysastian valinta on vaikuttanut merkittävästi alueella kerättävän poistotekstiilin laatuun. Ulkokeräyspisteissä kerätty tekstiili on alttiimpi luonnonvoimille ja tekstiili materiaalina on erittäin altis kosteudelle ja lialle.

”Ulkokeräyspisteissä vaikuttaisi olevan suurempi todennäköisyys myös sille, että keräykseen päätyy sinne kuulumatonta jätettä, kun taas kauppakeskuksessa keräyspisteeseen tulee paljon materiaalia, joka kelpaisi sellaisenaan uudelleenkäyttöön.”

Eri toimijoiden yhteinen viestintä oikeanlaisesta lajittelusta voisi auttaa tekstiilien päätymistä oikeisiin käyttökohteisiin. Ymmärryksen lisääntyminen ultrapikamuodin vaikutuksista puolestaan voisi johtaa asukkaan näkökulmasta turvallisempaan kuluttamiseen.

”Viestinnällä voidaan esimerkiksi ottaa kantaa kertakäyttökulttuuriin sekä pika- ja ultrapikamuodin käyttöön.”

Tällä hetkellä haasteena on kerätyn poistotekstiilin jatkohyödyntäminen, sillä jatkojalostajia on Suomessa todella vähän. HSY etsiikin parhaillaan uusia tapoja hyödyntää poistotekstiiliä sekä kotimaassa että Euroopassa.

“Kuulisimme mielellämme muiden toimijoiden kokemuksista ja suunnitelmista varsinkin poistotekstiilin materiaalihyötykäyttöön liittyen. Toivoisimme, että kierrätyskuiduille löytyisi enemmän alueellisia tai valtakunnallisia hyödyntäjiä.”

Teksti on julkaistu alun perin Uudenmaan kiertotalouslaakson tarinoita – Uusimaa matkaa kohti kiertotaloutta -julkaisussa. Haastatteluun osallistuivat Suomen Tekstiili & Muoti ry, Globe Hope Oy, Lindström Oy sekä Touchpoint Oy. Suomen Tekstiili & Muoti ry on tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten etujärjestö, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita, koulutusta ja tapahtumia sekä neuvottelee työehtosopimukset, joita noudattavat kaikki alan yritykset. Globe Hope on suomalainen designyritys, joka keskittyy kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Yritys valmistaa tuotteita, kuten laukkuja, vaatteita ja asusteita, hyödyntämällä ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleja. Touchpoint Oy tuottaa työvaatteita ja pyrkii tarjoamaan vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja asiakkaille. Yritys osallistuu julkisiin työvaatekilpailutuksiin Pohjoismaissa sekä Virossa. Lindström Oy on tekstiilialan perheyritys, jonka liiketoimintamalli perustuu kiertotalouden periaatteisiin, eli vuokrataan tekstiilejä B2B-asiakkaille ja huolehditaan koko tekstiilin elinkaaresta vastuullisesta hankinnasta huoltoon, korjaukseen ja pesuun.