Tekstiilijätteen erilliskeräys velvoittaa myös alan yrityksiä huolehtimaan jätehuoltonsa ajantasaisuudesta

Viime vuoden marraskuussa hyväksytty jäteasetus velvoittaa yrityksiä ja kuntia tekstiilijätteen tehokkaampaan erilliskeräykseen ja kierrätykseen. Kunnat ovat velvoitettuja järjestämään tekstiilijätteen keräyksen alueellisesti vuoden 2023 alusta lähtien.

Jätelain mukaan elinkeinotoiminnan ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan harjoittajalla (jätteen haltijalla) on vastuu järjestää jätehuolto ja huolehtia koko jätehuollon prosessista aina käsittelyyn asti.  Vuonna 2021 hyväksytyn jäteasetuksen mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan, jos sitä syntyy toiminnasta merkittäviä määriä. Täten uudet velvollisuudet koskevat myös tekstiili- ja muotialan yrityksiä.

Lisäksi jäteasetus tiukentaa asteittain muun muassa yhdyskuntajätteen eli asumisesta ja siihen rinnastettavasta muusta toiminnasta syntyvän jätteen erilliskeräysvelvoitteita sekä kierrätystavoitteita. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanotto alueellisilla vastaanottopisteillä viimeistään 1.1.2023.

Kuntien on järjestettävä asumisesta syntyvien jätteiden vastaanotto eli kuluttajilta syntyvän tekstiilijätteen keräys ja käsittely. Yrityksiltä ja julkisesta hallinto- ja palvelutoiminnasta syntyvät jätteet puolestaan ovat lähtökohtaisesti jätettä tuottavien toimijoiden vastuulla, ja ne käsitellään pääasiassa kunnan jätehuollon ulkopuolella. Osalle erilliskeräysvelvoitteen alaisille jätteille on asetettu viikkokohtainen vähimmäisraja. Tekstiilijätteen kohdalla rajaa ei ole asetettu, joka tarkoittaa, että tekstiilijätettä tulee kerätä mahdollisuuksien mukaan.

Tekstiili- ja muotialan yritykset vastaavat siis lähtökohtaisesti itse jätehuollostaan ja hankkivat tarvitsemansa palvelut yksityisiltä jätealan yrityksiltä, kuten tähänkin asti.

”Yritysten kannattaa kuitenkin tarkistaa, että yrityksen jätteiden kuljetuksesta vastaava toimija on jätehuoltorekisterissä sekä tarkistaa, että jäte menee yrityksen haluamaan ympäristöluvan mukaiseen käsittelylaitokseen”, sanoo Emilia Gädda, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava vastuullisuusasiantuntija.

Tilanteessa, jossa yksityistä tekstiilijätteen vastaanottopalvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla, voi yritys pyytää jätehuoltopalvelua myös kunnalliselta toimijalta. Kunnan toissijaisen vastuun palvelun pyytämisen edellytyksenä on, että palvelupuute on osoitettu materiaalitori.fi-palvelua käyttämällä.

Tuottajavastuujärjestelmä laajenee – tekstiilien kohtalo vielä epäselvä

EU:n tekstiilistrategian mukaisesti Euroopan komissio aikoo ehdottaa, että EU:n jäsenmaissa tulisi käyttöön yhdenmukaiset laajennetut tuottajavastuun kriteerit tekstiileille. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tekstiilien maahantuojat ja valmistajat vastaisivat myös jätehuollon järjestämisestä ja kustannuksista. Laajennettua tuottajavastuuta tekstiileille tullaan esittämään vuonna 2023 julkaistavassa jätepuitedirektiivin muutosesityksessä.

”Jos tuottajavastuujärjestelmä laajenee koskemaan tekstiilejä, suhtaudumme myönteisesti sen yhdenmukaistamiseen, mutta erittäin varauksella sen pakollisuuteen”, korostaa Emilia.

Suomessa on tehty investointipäätöksiä poistotekstiilien käsittelyyn ja kierrätyksen edistämiseen jo nykyisen lainsäädännön perusteella. Pakollisen tuottajavastuun käyttöönotto tässä vaiheessa saattaisi näin ollen aiheuttaa taloudellisia tappiota edelläkävijöille ja pysäyttää käynnissä olevan hyvän kehityksen.

Emilia Gädda

Johtava asiantuntija, vastuullisuus ja kiertotalous

+358 41 545 8142
emilia.gadda@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Miten varmistaa teollisuuden huoltovarmuus muuttuneessa maailmassa? PTT etsii keinoja yhdessä tekstiili- ja vaatealan kanssa

Suomalaiset käyttävät vaatteisiin, kodintekstiileihin ja jalkineisiin 920 euroa vuodessa

Uutishuone