Yritykset etenevät määrätietoisesti vastuullisuustyössään – selvitys tuo esille rakenteellisen haasteen

Suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritykset tunnistavat, että elämiseen riittävä palkka on keskeinen ihmisoikeus ja yksi vastuullisuustyön kulmakivistä. Useat toimijat, kuten Nanso, Halti, Luhta ja Kesko, ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen. Lisäksi Luhta on julkaissut konkreettisen toimintasuunnitelman sen saavuttamiseksi, ja Reima on asettanut määrällisen tavoitteen elämiseen riittäviä palkkoja koskien. Joutsenen ratkaisu ylläpitää omaa tuotantoa Suomessa ja Virossa puolestaan osoittaa, että vaihtoehtoja voidaan etsiä myös tuotantomaavalintojen kautta – vaikkakin nämä ovat yrityksille usein pitkäjänteisiä ja strategisia päätöksiä.

Yritysten tekemä työ ei aina näy yksittäisten selvitysten tuloksissa. Viime vuosina suuri osa alan toimijoista on merkittävästi lisännyt toimitusketjujen läpinäkyvyyttä: valtaosa julkaisee tehdaslistansa, ja osa on laajentanut raportointiaan myös arvoketjun seuraaville portaille. Lisäksi tärkeää tunnistaa ongelman rakenteellinen luonne. Vaatteiden tuotannossa hinta on usein ratkaiseva tekijä, ja yksittäisen brändin vaikutus palkkatasoon on usein rajallinen, jos sen osuus yksittäisen tehtaan kokonaistuotannosta on pieni.

Pysyvä muutos edellyttääkin yritysten, järjestöjen, ammattiliittojen ja poliittisten päätöksentekijöiden yhteistyötä. Yksittäisten yritysten tekemät muutokset ovat tärkeitä, mutta vaikuttavuutta toimenpiteisiin saadaan vain monikansallisella sidosryhmien yhteistyöllä.

Auditointijärjestelmät, kuten amfori BSCI, ovat keskeinen työkalu yrityksille toimitusketjun hallinnassa ja palkkatason arvioimisessa. On myönteistä, että järjestelmään on sisällytetty elämiseen riittävää palkkaa koskevia elementtejä, ja että vaatimuksia sekä tiedonkeruuta kehitetään jatkuvasti eteenpäin.

– On arvokasta, että selvitys nostaa tuotantoketjujen palkkakysymyksen näkyvästi esille. Näemme sen meillekin mahdollisuutena tarjota yrityksille lisää konkreettista tukea. Työ palkkojen parantamiseksi koko toimitusketjun osalta on pitkä ja hidas prosessi, koska asiaan liittyy monikansallista lainsäädäntöä ja useiden yritysten toimintaa samoissa tuotantopaikoissa, mutta suomalaisissa yrityksissä näemme jatkuvasti toimenpiteitä ja uusia ratkaisuja, toteaa STJM:n johtava vastuullisuus- ja kiertotalousasiantuntija Emilia Gädda.

Suomen tekstiili- ja muotialan yritykset jatkavat työtä ihmisoikeuksien ja vastuullisuuden edistämiseksi koko arvoketjussa. Selvitys on tärkeä muistutus siitä, että kyse on pitkäjänteisestä muutoksesta, jossa yksittäiset toimet ja askelmerkit vievät kehitystä eteenpäin.