Yritykset petrasivat tuloksiaan Rank a Brand -selvityksessä – mitä tulokset kertovat vastuullisuudesta?

Eettisen kaupan puolesta ry julkaisi 22.9.2020 selvityksen, jossa se arvioi 35 suomalaisen vaatebrändin vastuullisuusviestintää. Monet yritykset petrasivat tuloksiaan viime vuodesta. Erityisesti pienet brändit pärjäsivät selvityksessä hyvin.

Eetti ry arvioi toista kertaa suomalaisten vaateyritysten vastuullisuustyötä ja sen viestintää. Selvityksessä on käytetty kansainvälistä Rank a Brand -kriteeristöä, joka tarkastelee yritysten vastuullisuutta 34 kysymyksen kautta. Brändit saavat pisteitä sen mukaan, miten asiat on kerrottu niiden verkkosivuilla.

Tuloksissa yritykset on jaoteltu viiteen kategoriaan niiden saamien pisteiden perusteella. Kahteen parhaaseen eli A- tai B-kategoriaan pääsi tänä vuonna yhteensä 15 brändiä. Vuosi sitten vain yksi yritys ylsi B-kategoriaan.

”Monet suomalaiset toimijat työskentelevät aktiivisesti vastuullisuusasioiden parissa. On ilahduttavaa huomata, että yritykset panostavat yhä enemmän myös kuluttajalähtöiseen vastuullisuustyön viestintään”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki.

Eetti arvioi selvityksessään kaikkiaan 35 suomalaisen vaatebrändin vastuullisuustyötä ja sen viestintää. Parhaat pisteet sai miestenvaatemerkki FRENN. Muita A-kategorian yrityksiä olivat Globe Hope, PaaPii ja Papu.

”Menestys Rank a Brand -selvityksessä tuntuu todella upealta. Osallistuin viime vuonna aktiivisesti selvitystyön herättämään julkiseen keskusteluun ja pääsimme mukaan tämän vuoden arviointiin. Teimme kovasti töitä sekä vastuullisuustekojen että -viestinnän suhteen. Pitkäjänteinen ja johdonmukainen työ tuotti hedelmää”, iloitsee FRENNin toimitusjohtaja ja toinen perustaja Jarkko Kallio.

Mitä tulokset kertovat yritysten vastuullisuudesta?

Rank a Brand -kriteeristö tarkastelee vastuullisuutta kolmen eri teeman kautta: ilmasto, ympäristö sekä ihmisoikeudet ja läpinäkyvyys.

Arvioinnissa suurimman painoarvon saa ihmisoikeuksiin ja työolosuhteisiin liittyvä osio, jossa 10 pistettä saa pelkästään sillä, että tuotanto sijaitsee matalan riskin maissa. Kuusi pistettä on puolestaan saavutettavissa, jos yritys on keskittynyt kierrätys- tai luomumateriaaleista valmistettuihin tuotteisiin.

”Selvityksen tuloksia lukiessa on tärkeää huomata, että kriteerit suosivat yrityksiä, joilla on rajattu tuotevalikoima tai tuotanto matalan riskin maissa. Valmistusmaa tai materiaali eivät kuitenkaan yksin kerro vielä yrityksen tai tuotteiden vastuullisuudesta”, Mäki sanoo.

Kriteerit vaativat riippumattoman tahon valvontajärjestelmää yrityksiltä, jotka teettävät vaatteita ns. riskimaissa. Kokonaan huomioimatta kuitenkin jää, että suurin osa suomalaisista toimijoista on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niillä ei ole resursseja tai edes mahdollisuutta liittyä kansainvälisiin vastuullisuusjärjestelmiin, joita Rank a Brand -kriteeristö monessa kohdassa vaatii.

Suomalaisbrändit ovat tyypillisesti panostaneet laatuun ja aikaa kestävään suunnitteluun. Rank a Brand -kriteeristö ei kuitenkaan huomioi kysymysten ulkopuolelle jääviä vastuullisuustekoja. Tulokset eivät siis välttämättä kerro siitä, että vastuullisuustyötä ei olisi tehty lainkaan.

”Teemme jatkuvasti töitä vastuullisuutemme parantamiseksi, mutta sijoituimme selvityksessä D-kategoriaan. Tärkein vastuullisuustekomme on suunnitella aikaa ja käyttöä kestäviä tuotteita. Olemme luopuneet alennusmyynneistä omissa kanavissamme ja toivomme asiakkaidemme miettivän ennen jokaista ostosta, tarvitseeko todella uuden vaatteen. Näistä ei kuitenkaan selvityksessä saa pisteitä”, sanoo Makian operatiivinen johtaja Mika Martikainen.

Miten kuluttaja tunnistaa vastuullisen vaatteen?

Vastuullisuudessa on kyse laajasta ja moniulotteisesta aiheesta, eikä sen arvioinnista ole tehty kuluttajille helppoa. Eetin tekemä selvitystyö ja sen myötä yritysten kanssa käytävä keskustelu on erittäin tärkeää molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi.

”Vastuullisuuteen ei ole olemassa yhtä oikeaa lähestymistapaa, joten yksittäisen kuluttajan kannalta olennaista on pohtia, mikä itselle on tärkeää yrityksen toiminnassa. Haluaako painottaa esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöä, toimitusketjun läpinäkyvyyttä vai jotakin muuta”, sanoo Satumaija Mäki.

Se että jotain tietoa ei löydy yritysten verkkosivuilta ei automaattisesti tarkoita, että asiaan liittyisi jotain salattavaa. Mäki rohkaiseekin kuluttajia käyttämään vähän aikaa yrityksiin perehtymiseen ennen ostopäätöksen tekemistä.

”Brändien omat kivijalkaliikkeet ovat esimerkiksi hyvä kanava saada suora kontakti yritykseen. Yleensä jos vastuullisten toimintatapojen eteen on nähty vaivaa, niin niistä myös mielellään kerrotaan.”

Lue ja lataa Eetti ry:n Rank a Brand 2020 -selvitys.

 

Lue myös:

Tarjoamme jäsenille vastuullisuuspalveluita – ota konkreettiset työkalut käyttöön!

Fablehti.fi: ”Ostolakon sijaan voit kannustaa parempaan”

Ajankohtaista aiheesta

Jokaisen päivän pitäisi olla kiertotalouspäivä

Kestävyyssääntely etenee – yritysvastuudirektiivi astuu voimaan heinäkuussa

Uutishuone