- Puheenvuoro
- Vastuullisuus & kiertotalous
Älä osta mitään – tai ainakaan pikamuotia
Tänään vietetään Älä osta mitään -päivää, jonka teemana on pikamuoti. Millä keinoin saamme raivattua pikamuodin vastuullisen muodin tieltä, kun ultrapikamuoti yritykset vain jatkavat oman osuutensa kasvattamista markkinoilla, pohtii Emilia Gädda.
Pikamuodin ydinongelma on yksinkertainen: vaatteita tuotetaan ja kulutetaan yhä enemmän, yhä nopeammin ja yhä huonommalla laadulla. Kun vaatteita saa ostettua muutamalla eurolla, niiden hoitaminen tai korjaaminen saattaa tuntua vaivalloiselta ja kalliilta. Lopputuloksena on yhä kasvava tekstiilijätteen vuori ja ympäristö, joka maksaa kovan hinnan halvoista ostoksista.
Aiemmin trendit vaihtuivat vuodenaikojen mukaan neljästi vuodessa. Nyt uusia mallistoja tulee pikamuotimerkeiltä markkinoille viikoittain tai jopa useammin. Tätä todistaa pelkästään Sheinin tuplaantuneet päästöt vuonna 2023, jotka olivat noin 16,7 miljoonaa CO2e tonnia. Vaikutukset vastaavat reilu 2,1 miljoonan suomalaisen keskimääräistä vuosittaista hiilijalanjälkeä.
Ultrapikamuotialustat Shein ja Temu lähettävät joka päivä lähes 90 Boeing 777 -lentokoneellista eli noin 9000 tonnia uusia tuotteita maailmalle. Pikamuodin valta-asema on kasvattanut kulutusta, kiihdyttänyt luonnonvarojen ylikulutusta ja vienyt vaatteiden arvostuksen pohjalukemiin.
Lainsäädännöllä tiukemmat raamit
Keväällä tehty toimenpidealoite pikamuodin ympäristöhaittoja rajoittavan lainsäädännön puolesta on tervetullut askel oikeaan suuntaan. Vaikuttavien muutosten saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia, jotka tekevät vastuullisista valinnoista helpompia ja houkuttelevampia niin yrityksille kuin kuluttajille.
Esimerkiksi tuotteiden, jotka eivät täytä EU:n kuluttajansuoja- ja tuoteturvallisuusvaatimuksia, ei pitäisi edes päätyä eurooppalaisille kuluttajille. Eurooppalaisia tekstiili- ja muotialan yrityksiä voitaisiin tukea suorilla investointituilla, jos ne panostavat kiertotalouden innovaatioihin tai ottavat käyttöön kestävämpiä tuotantoteknologioita. Lisäksi korjaus- ja uudelleenkäyttöpalveluiden arvonlisäveroa voitaisiin laskea, jotta vaatteiden korjaaminen ja kierrättäminen tulisi kuluttajille edullisemmaksi ja houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.
Vaihtoehtoja on monia, mutta vähintäänkin on tärkeää selvittää, mitkä toimet parhaiten edesauttavat muutosten saavuttamista.
Yhdessä voimme muuttaa kulutuskulttuurimme
Vaikka lainsäädäntöä odotetaan, kuluttajilla on merkittävä rooli. Jokainen päätös ostaa laadukkaammin, on askel kohti vastuullisempaa muotikulttuuria.
Tässä muutamia vinkkejä:
- Panosta laatuun: Valitse vaatteita, jotka kestävät aikaa ja käyttöä. Hyvä laatu ei ole aina edullista, mutta pitkällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisin.
- Huolla ja korjaa: Vaatteiden korjaaminen ja oikeanlainen huolto pidentävät niiden käyttöikää huomattavasti.
- Suosi kotimaisia yrityksiä: Kotimaiset brändit ovat usein laadukkaita ja vastuullisia, ja niiden tukeminen edistää paikallista taloutta.
- Kierrätä ja vaihda: Hyödynnä kiertotalouden tarjoamia ratkaisuja, kuten vaatevuokrausta. Kun vaatteesi eivät enää vastaa tarpeitasi, myy ne eteenpäin tai anna niille uusi elämä upcyclingin avulla. Vaatteen elinkaaren päättyessä huolehdi niiden kierrättämisestä toimittamalla ne poistotekstiilien keräykseen.
Älä osta mitään -päivän tarkoitus ei ole pelkästään jättää ostokset tekemättä yhden päivän ajaksi. Sen ydinviesti on paljon syvällisempi: se kutsuu meidät kyseenalaistamaan koko kulutuskulttuurimme. Voisimmeko tehdä parempia valintoja? Voisimmeko panostaa laadukkaisiin, kestäviin vaatteisiin, jotka kestävät aikaa ja käyttöä? Entä voisimmeko oppia arvostamaan vaatteitamme niin, että pidämme niistä huolta ja käytämme niitä pidempään? Uskon vahvasti, että voimme.
Emilia Gädda
Johtava asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous